Perheen köyhyys iskee lapseen syvän jäljen – edessä "pahin joulu" vuosikymmeniin

Pahin joulu vuosikymmeniin

Iivosen mukaan tämä joulu on kentältä tulleiden viestien mukaan pahin vuosikymmeniin.

– Keräämme yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa 70 euron lahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille Hyvä joulumieli -keräyksessä. On tarkoitus, että saisimme niitä 18 000. Tämä on 89. kerta, ja tämä on kyllä pahin joulu, kertovat viestit kentältä.

Asia selviää MLL:n ja SPR:n kenttäväelle tekemästä kyselystä, jossa Iivosen mukaan kerrottiin ihan nälästä ja perustarvikkeiden, kuten vaatteiden, kenkien, vaippojen ja hygieniatarvikkeiden, puutteesta.

– Kyselystä tulee hyvin vahvasti esiin se, että erilaisissa maksuttomissa ruokajakeluissa on enemmän lapsiperheitä kuin aikaisemmin on ollut. Ja jos tarjotaan maksutonta ruokaa, sinne tulee paljon enemmän ihmisiä ja ruoka menee paljon enemmän.

– Kyllä se vanhempien stressi ja lasten ahdistus siitä tilanteesta ovat todella kouriintuntuvia.

Lue myös: Mörkö lipui Stockmannin jouluikkunaan – taustalla tärkeä teema

Asenteet koventuneet

Iivosen mukaan arvot ovat viime vuosina yhä koventuneet.

– Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on paljon vihapuhetta köyhiä ihmisiä ja perheitä kohtaan. Se on erittäin huolestuttavaa, koska monesti köyhyyteen ei ole itse voinut vaikuttaa. Toiset ovat menettäneet työnsä ihan yllättäen, on tullut avioero, on tullut sairautta. Ei se ole oma syy.

– Ja tämä syyllistämisen ja moraalisen sormen heristäminen on Suomessa köyhyyskeskustelussa nyt jotenkin hirveän vahva.

Ristikari tunnistaa ilmiön.

– Vanhemmat ilman muuta kokevat syyllisyyttä ja ahdistusta siitä, että he eivät ole pystyneet tarjoamaan lapsillensa sitä, mitä he haluaisivat. Ja ongelma on siinä, että asenneilmapiiri välittyy myös lapsille, jotka pyrkivät suojaamaan vanhempiansa näiltä kokemuksilta ja ehkä jättävät toivomatta asioita, koska tietävät, että vanhemmilla ei ole siihen varaa.

Lapsiköyhyydellä on kaiken lisäksi pitkät jäljet.

– Kyse on aika monimutkaisesta ilmiöstä. Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu köyhyys on suurin riski lapsen kasvulle ja kehitykselle siinä mielessä, että se on niin yleistä ja sen kielteiset vaikutukset ovat niin merkittävät. Ne heijastuvat koko elämän kaareen lapsuudesta aikuisuuteen.

– Se näkyy koulutuksessa, mielenterveydessä, ylipäätään työelämän kiinnittymisessä ja tämänkaltaisissa yhteiskunnallisissa teemoissa.

Lue myös: Jättiselvitys paljasti lasten epätasa-arvon harrastuksissa

Tarjoa apua

Mitä asialle sitten voisi tehdä?

Iivonen ja Ristikari toivovat, että päättäjät harkitsisivat uudestaan sosiaaliturvaan tehtyjä leikkauksia.

Yksi konkreettinen keino voisi olla kierrätys.

– Voitaisiin kysyä lähipiirissä olevilta naapureilta tai sukulaisilta, onko heillä tarvetta vaikkapa pieneksi jääneille luistimille tai vaatteille tai leluille, joita omat lapset eivät enää tarvitse, Iivonen ehdottaa.

Ristikari muistuttaa myös siitä, että aina huomioon ottamiseen ei tarvita rahaa.

– Lapselle tärkeintä on se, että hän tulee nähdyksi, kohdatuksi, kuulluksi ja että ollaan kiinnostuneita hänestä. Jos vaikka isovanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea taloudellisesti, niin huomioimalla, viettämällä aikaa yhdessä, tekemällä mukavia asioita yhdessä, jotka eivät välttämättä maksa paljon, voidaan nyt jo tänä jouluna tehdä monen lapsen joulusta mukava, Ristikari sanoo.

Iivonen toivoo lisäksi, että he, joilla on varaa, osallistuisivat joulukeräyksiin.

– Niihin osallistuminen kyllä auttaa välittömästi jo tänä jouluna.