Hakkeri-sanasta tulee mieleen rikollinen. Laura Kankaala, 33, on hakkeri, mutta hyvien puolella.
Laura Kankaala kiinnostui tietokoneista jo ennen kouluunmenoa. Elettiin 1990-lukua eikä kotona aluksi ollut edes nettiyhteyttä, mikä voi nykypäivänä tuntua oudolta.
Kouluun meneminen kauhistutti, joten Kankaalan äiti osti hänelle tsemppilahjaksi Playstation-konsolin ensimmäisen version.
– Koneet ovat olleet aika pitkään mun elämässä mukana. Kiinnostus niihin lähti ehdottomasti pelien kautta.
2000-luvun alussa kotiin tuli internetkin. Kankaala alkoi koodata omia nettisivuja.
Lapsena Kankaala ei voinut ajatella, että juuri tietokoneet olisivat keskeinen osa hänen tulevaa työuraansa. Lähipiirissä kun ei ollut it-alan ammattilaisia.
Ensimmäisen kerran ajatus tietoteknisestä urasta syntyi, kun Kankaala oli tehnyt ensimmäisen, mutta väärän, ammatinvalintansa. Hän opiskeli vuoden ajan sairaanhoitajaksi, mutta ala ei sopinut piikkikammoiselle.
Kankaala vaihtoi opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Tuolloin hän oivalsi, kuinka keskeinen osa yhteiskuntaa tietotekniikka ja erilaiset järjestelmät ovat.
Näin hän päätyi hakkeriksi.
Lue myös: Tällaiset digihuijaukset yleistyvät nyt – "Pelottaa, miten hyväksi ne ovat kehittyneet"
Mikä on hakkeri?
Sana hakkeri on kovin rikollisesti värittynyt. Siksi termiä näkee harvemmin yritysten virallisissa titteleissä.
Hyvin yksinkertaistettuna hakkerointi tarkoittaa pyrkimystä päästä käsiksi tietoteknisen laitteen tietoihin. Erityisesti tietoihin, joihin ulkopuolisen ei tulisi päästä käsiksi.


