Lukiovertailu: Ruotsinkieliset lukiot veivät kärkisijat – missä menestyksen salaisuus oikein piilee?

Björneborgs svenska samskolan yläasteen ja lukion rehtori Susanna Blomquist arvelee, että kummatkin selitykset ruotsinkielisten lukioiden menestykselle kuulostavat uskottavilta. Heillä osa opiskelijoista on ollut saman katon alla jo päiväkodissa.

–  Meidän oppilaat ovat istuneet potalla yhdessä. Se on hyvä asia, että he tuntevat toisiaan, mutta välillä vaihtelu virkistäisi. He kuitenkin uskaltavat puhua toisilleen ja sillä tavalla, Blomquist kertoo.

Suomenkielisistäkin kodeista ruotsinkieliseen lukioon

Björneborgs svenska samskolan opiskelijoiden kielitausta ei kuitenkaan ole Blomquistin mukaan yhtä yhtenäinen kuin luulisi.

–  Sanoisin, että suurin osa meidän oppilaistamme on suomenkielisiä, eli molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Vanhemmat tekevät tietoisen valinnan, kun he laittavat lapset tänne meille. Luulen, että vanhemmatkin tukevat aika paljon oppilaita, koska heille on tärkeää, että oppilaat pärjäävät, hän sanoo.

Opiskelijoiden kielitaitoa Blomquist kehuu oikein hyväksi.

Hän myös uskoo, että STT:n lukiovertailussa menestystä on tuonut myös se, että Björneborgs svenska samskolaan pääsee jo seitsemän keskiarvolla.

–  Ei meillä ole vain huippuoppilaita, vaan kaikenlaisia oppilaita.

Ryhmähengellä on väliä

Katedralskolanissa lukiourakkansa tänä syksynä taakseen jättävä Emilie Pärnänen katsoo, että ainakin yksi syy Katedralskolanin hyviin sijoituksiin on todella hyvä ryhmähenki.

–  Me olemme kaikki kavereita. Opettajat ja oppilaat eivät ole perinteisesti erikseen, vaan tunnemme toisemme. Se vaikuttaa paljon siihen, onko kiva tulla kouluun ja kuinka hyvin siellä pärjää. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa tosi paljon, hän sanoo.

Hän arvelee myös, että osansa ryhmähengen luomisessa on runsailla mahdollisuuksilla ryhmätöihin ja yhteisprojekteihin.

Lukio-opinnoissaan vielä taivaltavia hän kehottaa ottamaan lukiovuosista ilon irti.

–  Jos muistaa nauttia ja pitää hauskaa, niin kyllä se siitä.