Ukrainan sodan aiheuttama tilanne on muistuttaa osin kylmää sotaa. Kahtiajako Venäjän ja lännen ja laajemminkin muun maailman välillä on jyrkkä.
Länsi on aseistanut Ukrainaa Venäjää vastaan ja asettanut raskaita talous- ja henkilöpakotteita.
– Muistuttaa Kylmän sodan jakolinjasta, toteaa Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.
Erojakin kuitenkin on, hän huomauttaa.
Aunesluoman mukaan Venäjä asema ei ole nyt sama kuin Neuvostoliitolla aikanaan. Lisäksi nykyinen konflikti ei ole maailmanlaajuinen
– Talousvaikutukset ovat globaalit, mutta kuuma sota on edelleen Ukrainassa ja jännitteet ovat Euroopassa. Siinä on vielä pitkä matka Kylmään sotaan, hän sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lue myös: Kiina tarjoutui välittäjäksi Ukrainan sotaan – ylistää "vuorenvarmaa ystävyyttä" Venäjän kanssa
Katso historiakatsaus Kylmästä sodasta:
2:32
Suomen tilanne "hyvin erilainen"
Eroavaisuus on suuri myös Suomen asemassa. Kylmän sodan aikana Suomi kuului Neuvostoliiton sotilaallisen etupiiriin ja itänaapurilla oli valtaa myös Suomen sisäpolitiikassa.
