Maanviljelijöiden kustannukset nousevat, mutta viljasta saatu tuotto ei.
Someron Teeriharjulla järjestetään tänään kriisikokous, johon on kutsuttu niin eteläsuomalaisia viljelijöitä kuin valtiovallan johtoakin.
Kriisin keskiössä ovat maanviljelijät, joiden työ on jo pitkään ollut tappiollista.
Viljelijä saa nyt viljasta suunnilleen saman hinnan kuin 1970-luvulla. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet huimasti, eikä työ ole enää kannattavaa.
– Kyllä tässä koko ajan päässä pyörii erilaisia ajatuksia, mitä lähtisi kehittämään ja mistä niitä tuloja saisi kehitettyä peltoviljelyn ulkopuolelta, toteaa maatilan isäntä Joonas Särvä Paimiosta.
– Mutta surullinen tilanne on se, että jostain tuloa täytyy kehittää maatalouden ulkopuolelta, että tällä on jatkuvuutta.
Särvä, joka kertoo olevansa maanviljelijä jo lähemmäs 10. polvessa, joutuu tekemään insinöörin töitä päivätöikseen, jotta saa maatilan toimintaa rahoitettua.
– Eihän sen niin pitäisi olla, mutta se on vain fakta.
Tappiota hyvistä sadoista huolimatta
Särvän mukaan hehtaaritasolla viljasta tulee tappiota useita satoja euroja.
Pitkän linjan viljelijä Mikko Lindberg harmittelee, että tappiota tulee hyvinäkin viljavuosina.
Hänen mukaansa Luonnonvarakeskuksen laskemista selviää, että viljanviljely on ollut kolme viime vuotta reilusti tappiollista, vaikka satotaso on ollut kohtuullista. Syynä on kustannusten nousu tuottoja nopeammin.
– Tässä on tapahtunut vähän sellainen sammakkoilmiö, että pikkuhiljaa kasviviljelyn kannattavuus on heikentynyt ja heikentynyt.
