Suomessa työskennelleiden metsämarjanpoimijoiden työehtojen toteutumisessa on havaittu isoja puutteita.
Lupa- ja valvontavirasto kertoo, että työsuojeluviranomainen teki viime keruukaudella poimijoiden tukikohtiin 20 käyntiä, joilla haastateltiin työntekijöitä.
Käyntien perusteella 15 yritykseen aloitettiin kauden jälkeen laaja tarkastus, jossa on valvottu palkkaa ja työaikoja.
Viraston mukaan tarkastetut työnantajat eivät esimerkiksi seuranneet työaikoja ja ajomatkoja, mikä vaikeuttaa myös palkanmaksun oikeellisuuden valvomista.
Jokaista alalla toimivaa yritystä ei tarkastettu, joten havainnot eivät välttämättä kerro koko marja-alan tilanteesta, Lupa- ja valvontavirasto huomauttaa tiedotteessa.
Marjanpoimijoiden asema muuttui viime vuonna työsuhteiseksi lakimuutoksen myötä. Muutos takaa poimijoille muun muassa vähimmäispalkan.
Lue myös: Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle
Työntekijät lähtivät varhain ja palasivat iltamyöhään
Poimijoille on maksettava korvaus matka-ajasta, jos matka poimintapaikalle ylittää 80 kilometriä. Työntekijöiden haastattelujen perusteella matkat olivat usein huomattavasti tätä pidempiä. Poimintapaikka saattoi löytyä jopa 200–300 kilometrin päästä tukikohdasta.
Työsuojeluviranomaisen tiedossa ei ole, että kenellekään olisi maksettu näistä korvauksia.
Monessa yrityksessä oli sen sijaan sovittu, että kuljettaja saa joka päivältä kiinteän korvauksen joko yhdestä tai kahdesta ajotunnista, riippumatta todellisesta ajoajasta.
