Matheo ja Joao pakenivat eheytyshoitoja Suomeen – saivat turvan mutta eivät turvapaikkaa

Perusta Suomeen saapuneet Matheo ja Joao tietävät, miltä turvattomuus vastaanottokeskuksissa tuntuu.

He eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään turvallisuutensa takia. MTV Uutisilla on tiedossa heidän henkilöllisyytensä.

Pariskunta haki turvapaikkaa Suomesta, koska kokivat kotimaassaan vainoa ja väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

– Perussa oma perheeni vei minut eheytyshoitoihin, kertoo Matheo MTV Uutisille.

Joao ja Matheo kertovat myös saaneensa Perussa uhkaavia viestejä ja kokivat tulleensa seuratuiksi eivätkä pystyneet avoimesti elämään yhdessä.

– Jo pelkästään asunnon löytäminen yhdessä oli vaikeaa, kun meidän piti teeskennellä olevamme sukulaisia.

Perussa yli puolet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat kertovat yrittäneensä vuoden aikana itsemurhaa. 

Kyselyn mukaan ainoastaan 14 prosenttia vastaajista kertoivat tuntevansa olonsa turvalliseksi kodissaan, ja noin 20 prosenttia kertovat, että he ovat karanneet tai heidät on heitetty pois kodeistaan alaikäisenä seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. 

Pariskunta saapui Suomeen kaksi vuotta sitten. Ensin he olivat vastaanottokeskuksessa Helsingissä ja myöhemmin Järvenpäässä. 

Pariskuntaa uhkasi asunnottomuus kesäkuukauksiksi, sillä majoitusta ei meinannut löytyä.MTV

– Vastaanottokeskusten henkilökunta on ollut usein ystävällistä ja ymmärtäväistä, mutta emme ole tunteneet oloamme turvalliseksi muiden asukkaiden takia. Keskuksissa voi olla henkilöitä, jotka eivät kulttuurinsa takia hyväksy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, he sanovat.

Mitään fyysistä turvattomuutta he eivät kokeneet, mutta he tunsivat olonsa ahdistuneiksi.

Pariskunta siirrettiin lopulta Järvenpäähän, jossa he jakoivat asunnon toisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden kanssa. 

– Siellä tunsimme olomme turvalliseksi.

Samoihin aikoihin he aloittivat opiskelut Helsingissä ja alkoivat rakentaa arkeaan Suomessa.

Vuosi sitten kesällä he saivat kielteiset turvapaikkapäätökset, sillä Migrin mukaan he eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Pariskunta valitti päätöksistä hallinto-oikeuteen, josta he odottavat vielä päätöstä. MTV Uutiset on nähnyt heidän saaman kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Migri vastaa

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman vastaa MTV Uutisille, että, vastaanottokeskuksissa tulee olla valmiudet ja tarvittava osaaminen huolehtia myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden majoituksesta ja tarpeista.

– Olemme antaneet ohjeistuksia ja järjestämme vastaanottokeskusten henkilöstölle koulutuksia, joissa ohjataan ottamaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tilanne, kuten kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön. 

Vastaanottokeskuksissa on myös Migrin laatimat järjestyssäännöt, jossa kielletään väkivalta ja kaikenlainen häirintä.

– Asiakkaat voivat myös tuoda mahdollisesti kokemaansa häirintää tai epäasiallista kohtelua tiedoksi keskuksen henkilökunnalle, ja siihen myös kannustetaan. 

Snellmanin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat asiakkaat ovat itse tilanteistaan tai vastaanottokeskusten toiminnasta vain hyvin vähän yhteydessä Maahanmuuttovirastoon. 

Kotimajoitus toi väliaikaisen avun

Päätöksen odotus tuskastuttaa, sillä tänä kesänä pariskunnan oli muutettava pois Järvenpäästä. Uusi vastaanottokeskuspaikka osoitettiin Lahdesta.

– Meille ei kerrottu, millaisesta majoituksesta olisi kyse. Joka tapauksessa se olisi vaikeuttanut matkaamme opiskelupaikkoihimme Helsinkiin ja vaikeuttanut elämäämme, he toteavat.

Pariskuntaa uhkasi asunnottomuus kesäkuukausiksi, sillä majoitusta ei meinannut löytyä.

Viime hetkellä heille löytyi kotimajoitusta suomalaisen sateenkaariperheen luota – mutta vain väliaikaisesti.

– Täällä me tunnemme olomme turvalliseksi, ja olemme heille todella kiitollisia. Heistä on tullut meidän uusi perheemme.

Kesän aikana he ovat yrittäneet etsiä uutta kotimajoituspaikkaa, toistaiseksi siinä onnistumatta.

– Emme halua edes ajatella, mitä kävisi, jos joutuisimme palaamaan Peruun.

Lue myös: Turvapaikkahakemuksissa selkeä pudotus – ”Tänne on yksinkertaisesti vaikea päästä”

Majoittajien määrä vähentynyt

Aaltonen kertoo, että kotimajoittajia oli nykyiseen tilanteeseen verrattuna enemmän vuonna 2022, kun suuri määrä ukrainalaisia saapui Suomeen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. 

Myös moni suomalainen halusi tuolloin auttaa.

– Pelkästään meidän yhdistyksemme kautta järjestimme tuolloin 250 kotimajoitusta, verkoston vapaaehtoiset 1200 kotimajoitusta ja lisäksi moni ukrainalainen asui ennalta tuntemattomien suomalaisten luona, Aaltonen sanoo.

Migrin mukaan yksityismajoituksessa on tilapäistä suojelua saavista ja turvapaikanhakijoista tällä hetkellä 54 prosenttia.Lehtikuva

Majoittajien pieni määrä voi olla Aaltosen mukaan usean seikan summa. 

– Suomalaisissa heräsi vuonna 2022 valtava auttamisen tunne ja kotimajoitus sekä erilaiset auttamisen keinot saivat paljon huomiota. Nyt asia ei ole ehkä ollut niin paljon esillä, Aaltonen sanoo.

Toiseksi syyksi Aaltonen arvelee elinkustannusten nousua.

Vaikka pääsääntöisesti majoittuja maksaa omat ruokansa, majoittajalle voi tulla kuluja muista kustannuksista tai yksinkertaisesti tilaa ei välttämättä ole.

– Monet suomalaisetkin ovat tiukoilla ja ovat ehkä joutuneet myös itse muuttamaan pienempään asuntoon.

Lue myös: Alexin 855 päivän odotus Suomessa päättyi itkuun: "Venäjälle palaaminen ei vaihtoehto"

Omolaralla, 33, on kaksi korkeakoulututkintoa muttei töitä Suomessa – " Yritysten pitäisi olla avoimempia"