Sairauspoissaolot olivat päättyneenä vuonna ennätyksellisen korkealla. Terveysjätti Mehiläisen mukaan sairauspoissaoloista kertyi päättyneenä vuonna jopa 10,5 prosenttia enemmän poissaolopäiviä työntekijää kohden kuin edellisvuonna.
Eniten poissaoloja aiheuttavat tällä hetkellä hengitystie- ja koronainfektiot. Mehiläisen mukaan myös työterveyspalveluiden kysyntä on merkittävässä kasvussa. Yhtiön työterveyshuollon kysyntä kasvoi 17 prosenttia vastaavana ajankohtana.
Yrityksen yli puolen miljoonan työterveyden henkilöasiakkaan data osoittaa, että sairauspoissaolojen kasvu jatkui pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalla.
Sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi viime vuonna tammi-lokakuussa jopa 10,5 prosenttia työntekijää kohden.
Samaan aikaan terveydenhuolto on Suomessa ajautunut kriisiin pandemiasta aiheutuneen hoitovelan, järjestelmää kuormittavien koronaan liittyvien toimien ja työntekijäpuolan vuoksi.
Tämä on Mehiläisen mukaan lisännyt kysyntää akuuttien sairauksien osalta työterveyspalveluihin.
– Sairauspoissaolot pahentavat työvoimapulaa erityisesti palvelu- ja hoiva-aloilla. Poissaolot haastavat sekä kustannuspaineiden alla olevia yrityksiä että julkista sektoria.
– Koronan leviämistä ei ole saatu estettyä koronatoimilla, joten terveysturvallisuushyöty on jäänyt niukaksi, toteaa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
Tulisiko aiempaan omaan ilmoitukseen palata?
Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tällä hetkellä hengitystie- ja koronainfektiot. Niistä johtuvien poissaolojen määrä kolminkertaistui päättyneen vuoden tammikuun ja lokakuun välillä.
– THL:n suositus on, että lieväoireinen koronainfektio ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Työpaikoilla olisikin palattava koronaa edeltäviin käytäntöihin, joissa työntekijä ja esihenkilö sopivat omailmoitus-menettelyllä mahdollisuudesta olla akuutin hengitystiesairauden vuoksi pois työstä päivä kerrallaan, Martti painottaa.