Mia laihdutti reilussa vuodessa 60 kiloa – leikkaushoidon riskit tulivat ilmi karulla tavalla: "Onneksi ihmisellä on paljon ohutsuolta"

Kesällä alkoivat lihavuusleikkausta valmistelevat tutkimukset. Mia jatkoi vähäenergisen dieetin noudattamista. Kun painoa oli lähtenyt 25 kiloa, hän vaihtoi runsaasti proteiineja, kasvikunnan tuotteita sekä vähän höttöhiilareita sisältävään ruokavalioon. Edelleen ruokaa oli vähemmän kuin tavallisesti, ja se oli terveellisempää.

Aiemmin sekä iloon että suruun syönyt Mia huomasi olevansa kylläisempi ja voivansa paremmin. Painokäyrä laski laskemistaan, mutta hän halusi leikkaukseen varmistuakseen, että tällä kertaa kilot pysyisivätkin poissa.

Leikkauspäivä koitti marraskuun lopussa. Tuossa vaiheessa Mia painoi jo 36 kiloa vähemmän kuin työterveyslääkärin vastaanotolle hakeutuessaan.

Mia onnistui nopeasti laihduttamaan lihavuusleikkaukseen vaaditun vähimmäismäärän. Kuva Mian kotialbumista.Mia Stenroos

Leikkauksen jälkeen alkoivat oudot oireet

Suomessa tehdään noin 1 000 lihavuusleikkausta vuodessa. Miaa ei pelottanut, sillä hän tiesi olevansa osaavissa käsissä. Hänelle tehtiin mahalaukun ohitusleikkaus, jossa mahalaukku ohitetaan niin, että syöty ruoka kulkee ruokatorvesta tultuaan heti ohutsuoleen.

Aluksi leikkaus vaikutti sujuneen onnistuneesti. Toipumisen ohessa Mia totutteli uudenlaiseen elämäntapaan. Annoskoot olivat todella pieniä ja ateriarytmi tiheä. Koska lihavuusleikkaus voi häiritä joidenkin ravintoaineiden imeytymistä, käytti hän myös leikatuille tarkoitettua vitamiinilisää.

Ohjeiden noudattamisesta ja laihtumisesta huolimatta Mia huomasi olevansa väsynyt ja nuutunut. Kontrollikäynnillä tehdyissä verikokeissa paljastui, että hänellä oli vakava raudanpuute. Anemiaa hoidettiin suonensisäisesti annetulla raudalla.

Viikon kuluttua rautainfuusiosta iski viiltävä vatsakipu, johon lääkkeet eivät auttaneet. Tuska oli niin kova, että Mia kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Tutkimusten jälkeen hänet vietiin leikkaussaliin. Kävi ilmi, että lihavuusleikkauksen seurauksena ohutsuolen saumakohtaan oli tullut lukuisia verisuonitukoksia ja osa siitä oli mennyt kuolioon.

– Onneksi ihmisellä on paljon ohutsuolta. Siitä otettiin huono pätkä pois ja tehtiin uusi saumaus, Mia kertoo.

Lue myös: Lihavuusleikkaus vaatii sitoutumista: "Ei tämä työ leikkaukseen lopu"

Lihavuusleikkauksien riskit

Lihavuusleikkaus on suuri leikkaus, johon liittyy riskejä.

Terveyskirjaston mukaan sadasta leikatusta noin kymmenellä esiintyy leikkaukseen liittyviä välittömiä haittoja, kuten leikkaushaavan tulehduksia, verenvuotoa tai keuhkotulehduksia. Yleisimpiä uusintaleikkauksiin johtuvia kirurgisia ongelmia ovat verenvuodot ja suoniliitosten pettäminen.

Laihdutusleikkauksen haittoihin kuolee 2–5 henkilöä tuhatta leikattua kohti. Määrä on samaa luokkaa kuin sappi- ja tekonivelleikkauksessa eli hyvin vähäinen.

Lihavuusleikkauksen jälkeen voi esiintyä myös ravitsemusongelmia, kuten oksentelua, heikotusta ja ripulia.

Leikkaukseen liittyviä riskejä voi ennaltaehkäistä lopettamalla tupakoinnin sekä tulehduskipulääkkeiden ja omega-3-valmisteiden käytön, lisäämällä liikettä arkeen sekä omaksumalla annetut ruokavalio-ohjeet.

Mia Stenroos muistuttaa, että myös lihavuus itsessään on terveysriski. Hänellä epäonnisesta tapauksesta on muistona enää arpi. Leikkausta hän ei kadu.

Lue myös: Sorrutko tähän yleiseen laihdutusmokaan? Asiantuntijalta varoitus: "Mitään sellaista ei pidä lähteä tekemään"

Kärsivällisyys palkitsee

Reilun vuoden aikana Mia on laihtunut yhteensä 60 kiloa, joista suurimman osan ennen lihavuusleikkausta. Vaatteet ovat pienentyneet jopa 14 koolla. Kaikki eivät edes ole olleet tunnistaa valtavasti painoaan pudottanutta naista.

– Mahtavaltahan se tuntuu. Ylitin itseni ja odotukseni, Mia sanoo.

Hän on tyytyväinen nykyiseen painoonsa, mutta kymmenisen lisäkilon tiputtaminen ei haittaisi. Siihen Mia tähtää omaksumillaan elintavoilla.

Mia painaa 60 kiloa vähemmän kuin reilu vuosi sitten. Kuva Mian kotialbumista.Mia Stenroos

Jo ennen leikkausta takaraivoon iskostunut terveellinen ruokavalio on pysynyt osana arkea. Hän suosii hyviä proteiinien- ja hiilihydraattien lähteitä ja juo runsaasti vettä, mutta muistaa myös silloin tällöin herkutella. Liikunnan ilo on löytynyt luonnossa kävelystä. Välillä Mia treenaa kotonaan kahvakuulan kanssa.

Laihtumisen tavoite on täyttynyt. Mia jaksaa lapsiarjessa paremmin, ja äidin parantuneesta yleiskunnosta nauttii jälkipolvikin – ainakin useimmiten. Toisinaan perheen ollessa yhdessä liikkeellä, lapset huomauttavat äidin ripeästä kävelytahdista.

Mia kehottaa muita paino-ongelmien kanssa painivia hakemaan apua ongelmiinsa. Pysyvään laihtumiseen ei kuitenkaan ole oikotietä, vain apuvälineitä, ja se vaatii kärsivällisyyttä. Takapakkeja tulee jokaiselle, mutta yksittäisiä päiviä ja viikkoja tärkeämpää on pitää kiinni valitsemastaan suunnasta pitkällä tähtäimellä.

– Kimmoke täytyy löytää itsestään.

Lue myös: Lihavuusleikkauksen vaiettu puoli – laihtuminen maksoi avioliiton: "En voinut enää tinkiä"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit tai lisää aiheesta painonhallinta.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä