Krista Kiuru suunniltaan Orpon ja muun hallituksen sote-ylistyksestä: "Elätte eri todellisuudessa"

Orpon päätös parlamentaarisen ryhmän perustamisesta sai oppositiosta täysistunnossa kiitosta. Hallituksen päätökset leikata sotealalta saivat kuitenkin keskustelussa ankaraa kritiikkiä.

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru kritisoi Orpon puhetta siitä, ettei siinä tuotu esille hallituksen tekemiä leikkauksia tai niiden vaikutuksia sotealalle.

– Täytyy sanoa teille arvoisa pääministeri, että taidatte elää eri todellisuudessa kuin oppositio Suomessa, Kiuru totesi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski taas nosti esille, että hallituksen soteleikkaukset osuvat naisvaltaiseen alaan.

– Kysyn hallitukselta, mitä hallitus aikoo tehdä näin naistenpäiväviikolla naisten hyväksi. Luulenpa, että vastaus on, että ei mitään.

Keskustelu päättyi uuden sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin puheenvuoroon, johon Kiuru yritti vielä huudella vastauksiaan. Puhemies Jussi Halla-aho joutui useaan kertaan toistamaan Kiurulle ja Rydmanille, että keskustelu on päättynyt.

Orpo: Hallitus onnistunut tavoitteissaan

Orpon mukaan hallitus on onnistunut tavoitteidensa mukaisesti vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanteen. Tästä hän antaa esimerkiksi muun muassa hyvinvointialueiden alijäämien kääntymiset ylijäämiksi.

Osa hyvinvointialueista on rahapulassa ja hoitojonot ovat paikoitellen pitkiä. Väestön ikääntyminen näkyy ja tuntuu palveluissa.

Valtionvarainministeriön koostamien, alueiden omiin ennusteisiin pohjautuvien lukujen perusteella kaikkiaan 12 hyvinvointialuetta sekä Helsinki olisivat viime vuoden osalta ylijäämäisiä. Valtaosalla alueista on kuitenkin edelleen alijäämää paikattavanaan aiemmilta vuosilta.

Suurin osa alueista ei ennusteiden valossa pysty kattamaan kertynyttä alijäämää ensi vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö kertoi tiistaina hallituksen antavan osalle hyvinvointialueista lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2029 asti. Alun perin takaraja oli asetettu vuodelle 2028.

Puheessaan Orpo sanoi kuitenkin, että hyvinvointialueiden voimakas eriytyminen ei ole laantunut niiden vakautuneesta tilanteesta huolimatta.

– Edelleen alueet ovat keskenään liian erilaisia, rahoitusmalli on liian monimutkainen eikä alueilla ole riittävästi kannusteita järjestää palveluita ihmisten tarpeita palvellen tai vaikuttavasti, hän sanoi.

Viime viikolla sovitun velkajarrun myötä on mahdollista, että osa puolueista haluaa jatkossa karsia hyvinvointialueiden määrää osana taloutta tasapainottavia rakenteellisia uudistuksia. Tällä hallituskaudella alueiden määrän karsimiseen ei kuitenkaan vielä ryhdytä vaan se jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Orpo kertoi keskiviikkona lähettävänsä kaikille eduskuntaryhmille pyynnön nimetä kaksi edustajaa parlamentaariseen työryhmään sotejärjestelmän jatkokehittämiseksi ensi vaalikaudelle. Orpo on kertonut parlamentaarisen työryhmän perustamisesta jo aiemmin.

Parlamentaarisen työn pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön alan asiantuntijoilta tilaama hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi. Raportissa ehdotettiin nykyisen 21 hyvinvointialueen vähentämistä 6–11 hyvinvointialueeseen.