Suomessa sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Töissä esimerkiksi palautetta pitäisi pystyä antamaan rehellisesti, mutta missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
Suomessa arviolta sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Esimerkiksi sote-valiokunnan työilmapiiri nousi otsikoihin 2024, kun siellä ilmeni ilmapiiriongelmia.
– [Kiusaaminen] voi olla monenlaisia asioita. Pitkäkestoista, systemaattista. Ei kuunnella, kun toinen puhuu, ohitetaan, lähdetään yhdessä lounaalle, ei kysytä mukaan, MIELI ry:n psykologi, työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Somekiusaaminen voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkit – somevaikuttaja Jenni Puhakka: "Jotkut kommentit lamauttavat"
Kerta ei tee kiusaamista – toisinaan lounaskutsu voi unohtua vahingossa. Kiusaaminen on pitkäkestoista ja jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään nolostuttamaan työtoveria, tai alistamaan häntä jotenkin.
– Kiusaaminen voi näyttäytyä työtehtävien epäoikeudenmukaisessa jaossa, työvuorojen jakamisessa eri tavoilla niin, että jollekin tulee aina niitä huonompia vuoroja, Lehtinen sanoo.
Lue myös: Joka kymmenennellä on persoonallisuushäiriö – tätä se käytännössä tarkoittaa
Missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
Jotkut ihmiset ovat suorempia kuin toiset, ja töissä esimerkiksi palautetta pitäisi pystyä antamaan rehellisesti. Missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
