Monikin suomalainen on ryhtynyt etsimään tuntematonta isoisää tai isoisoisää, kertoo Riikka Piironen, sukututkimuskouluttaja ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen.
Sukututkijat arvioivat, että entisinä aikoina noin joka kymmenennen avioliitossa syntyneen esikoislapsen biologinen isä on ollut joku muu kuin virallinen isä.
– Kun mietitään elämää suunnilleen 1900-luvun alusta taaksepäin, niin eihän silloin ollut ehkäisyä. Silloin ei myöskään voitu solmia epäsäätyisiä avioliittoja. Maailma oli erilainen, toteaa Piironen.
Biologista isoisää voidaan jäljittää esimerkiksi elatusvelvollisuudesta kertovien asiakirjojen avulla. Suunnilleen 2000-luvun alusta eteenpäin sukututkimuksen apuna ovat olleet myös dna-testit, joita teettävät useat – lähinnä amerikkalaiset – yritykset. Testeillä selvitetään muun muassa sitä, miten paljon kahdella henkilöllä on yhteistä perimää.
– Dna-testillä voidaan hahmottaa, mistä päin varhaisemmat esivanhemmat ovat. Se näyttää suunnan, mistä päin Suomeen on tultu, selvittää Piironen.
"Sukututkimus kiinnostaa"
MTV:llä alkaa lähiaikoina ohjelmasarja Sukuni salat. Yksi ohjelmassa esiintyvistä henkilöistä on laulaja Pete Parkkonen. Parkkonen kertoo Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa, että hänen isoisäkseen paljastui kuukausien selvittelyn jälkeen omana aikanaan tunnettu muusikko Pierre Rassin (1922–2006).
Rassin syntyi Karibialla, Ranskalle kuuluvalla Martiniquen saarella. Kesällä 1953 hän oli mukana Suomea kiertäneessä tivoliseurueessa – ja kävi muun muassa Jyväskylän lähistöllä, missä Pete Parkkosen isoäiti tuolloin asui.
– Se että tällainen ohjelma tehdään, kertoo siitä, että sukututkimus kiinnostaa ihmisiä, toteaa Riikka Piironen.
Samoja esivanhempia
Suomessa väestömäärä on menneinä vuosisatoina ollut huomattavastikin pienempi kuin nykyään. Niinpä samat esivanhemmat saattavat löytyä oman sukupuun useammastakin kohdasta esimerkiksi 1600-luvulta. Tästä taas seuraa, että dna-tutkimuksen valossa sukulaiset näyttävät olevan läheisempääkin sukua kuin sukupuun perusteella.