Valtakunnallinen arviointitutkimus antaa huonoja uutisia peruskoulunsa päättävien nuorten osaamisesta ja suhtautumisesta kouluun.
Yhdeksäsluokkalaisten koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ja asenteet ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi vuonna 2017 tehtyyn vastaavaan arviointiin verrattuna.
Erityisen paljon on voimistunut usko sattuman merkitykseen koulumenestystä selittävänä tekijänä. Näin ajattelevat aiempaa useammin erityisesti pojat.
Professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta näkee taustalla laajemman yhteiskunnallisen ilmiön.
– Esimerkiksi koronapandemia, Ukrainan sodan käynnistyminen ja muutenkin maailman tapahtumat viime aikoina, ne ovat kyllä omiaan ruokkimaan kokemusta siitä, että kaikkiin asioihin ei voikaan itse vaikuttaa, hän sanoo.
Samaan aikaan oppilaiden kokemus siitä, että koulu on hyvä paikka oppimiselle ja siellä opitaan tärkeitä asioita, on heikentynyt.
Yhä useampi oppilas näyttää ajattelevan, ettei asioita tarvitse osata itse, koska tieto löytyy helposti "googlaamalla".
– Koulussa opitaan nimenomaan oppimaan, siellä opitaan ajattelemaan, siellä opitaan soveltamaan sitä omaa osaamistaan. Sitä ymmärrystä pitäisi lisätä lapsilla ja nuorilla, koska se tuntuu selkeästi olevan osalla porukasta hukassa, Vainikainen sanoo.
Osaaminen on laskenut edelleen
Tutkimuksen mukaan asennemuutokset selittävät osaltaan myös osaamisen laskua, joka on jatkunut edelleen. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet.
Vainikainen katsoo, että kehityksen kääntäminen ei ole vain koulun vaan koko yhteiskunnan tehtävä. Hän sanoo, että kouluilla on suuri haaste toimia nykyisenlaisessa maailmassa, eivätkä ne pysty ratkaisemaan ongelmia yksin.
Vainikainen puhuu esimerkiksi koulujen ja alueiden eriytymiskehitykseen puuttumisesta, lähikouluperiaatteen vahvistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.
Tutkimuksen toteuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA.