Selvä enemmistö MTV Uutisten kyselyyn vastanneista ekonomisteista arvioi EU:n elpymispaketin hyödyt Suomen taloudelle haittoja suuremmiksi. Vain kaksi vastaajaa pitää haittoja suurempina kuin hyötyjä, mutta veto-oikeuden käyttäminen paketin kaatamiseksi ei heistäkään olisi ollut järkevää.
Elpymispaketissa on kyse 750 miljardin euron lainasta, jonka EU-komissio ottaa markkinoilta ja jakaa jäsenmaille lainoina ja avustuksina. Suomi saa potista avustuksia viimeisimpien arvioiden mukaan 2,7 miljardia euroa lähivuosien aikana. Lainan takaisinmaksuun Suomi osallistuu yhteensä noin 6,6 miljardilla eurolla, joka kerätään korotettuina EU-jäsenmaksuina vuosina 2028–2058.
Jäsenmaiden on tarkoitus käyttää elvytysrahat niin, että ne tukevat talouskasvua ja työllisyyttä. Rahankäyttösuunnitelmien pitää perustua komission antamiin maakohtaisiin suosituksiin ja vähintään 20 prosenttia on suunnattava digitalisaation vauhdittamiseen.
Vähintään 37 prosenttia varoista ohjataan vihreään siirtymän tukemiseen eli niillä tuetaan talouden rakennemuutosta ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Suunnitelmat on hyväksytettävä komissiolla ja muilla jäsenmailla.
MTV Uutiset lähetti kyselyn paketin hyödyistä ja haitoista joukolle kansantaloustieteen ja taloustieteen professoreita eri yliopistoista, tutkimuslaitosten johtajia sekä pankkien, työmarkkinajärjestöjen ja eläkeyhtiöiden pääekonomisteja. Vastauksia kertyi 22 kappaletta.
Luottamus, vakaus ja palautuminen toistuvat vastauksissa
Kyselyyn vastanneiden ekonomistien keskuudessa vallitsee lähes yksimielisyys siitä, että elpymispaketista on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun katsotaan koko Euroopan taloutta. Näin arvioi kaksikymmentä ekonomistia, yksi ei osannut sanoa ja yksi piti hyötyjä ja haittoja suunnilleen yhtä suurina.
– Päätöksellä oli jo syntyessään talousluottamusta vahvistava vaikutus, ja itse paketin vaikutus on elvyttävä keskipitkällä aikavälillä, perustelee OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Moni yhtyy Heiskasen näkemyksiin. Suuri osa vastaajista arvioi paketin vakauttaneen koko EU- ja euroalueen taloutta ja poistaneen huolia uuden eurokriisin puhkeamisesta. Monen köyhemmän EU-maan elpyminen voisi jäädä ikään kuin puolitiehen ilman elpymispakettia, sillä ne saavat sen kautta halvempaa elvytysrahaa.
