Seuraavan kolmen vuoden aikana jopa 15 000 kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijää on vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ennuste perustuu työeläkevakuuttaja Kevan arvioon. Lukema vastaa noin kolmea prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä.
Mitkä syyt tyypillisesti ajavat kunta-alan työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle?
– Kunta- ja hyvinvointialalla ne ovat yhä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, erityisesti nivel- ja selkäsairauksia. Toiseksi suurin ryhmä ovat mielenterveyden häiriöt, suurimpana masennus, sanoo Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman Huomenta Suomen haastattelussa.
Kevan työkyvyttömyysriskiennusteen mukaan suurin työkyvyttömyysriski on fyysisesti raskaimmilla aloilla (siivous, keittiö, kuljetus), mutta myös sotealalla riski on kasvanut sairaala-apulaisilla sekä sosiaali- ja mielenterveysalan hoitotyössä.
Tutkimuksessa yllättivät positiivisimmin opettajat.
– Stressistä huolimatta resilienssiä. Opettajilla on pienet sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysluvut, Sohlman sanoo.
Nuorten naisten ahdistuneisuus yhä yleisempää
Mielenterveyden ongelmien osalta etenkin nuorten naisten kokema ahdistuneisuus on yleistynyt rajusti viime vuosina.
Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, mutta moninkertaistanut mielenterveyspohjaisten sairauspäivärahojen määrää vuodesta 2016 alkaen.
– 2021 mennessä lukumäärä oli kaksinkertaistunut. Ahdistuneisuushäiriöön liittyvien poissaolopäivien määrä on jopa kolminkertaistunut, sotealalla jopa nelinkertaistunut.