Osana hallituksen mittavia sopeutustoimia sosiaaliturvaan on tällä vaalikaudella tulossa monia leikkauksia. Lisäksi Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee työelämäuudistuksia, joiden seurauksena työntekijän asema uhkaa heikentyä. Työntekijöiden mahdollisuuksien neuvotella esimerkiksi palkankorotuksista pelätään huononevan.
STT kokosi esimerkkejä muutoksista, joita palkansaajajärjestöt kritisoivat. Torstaina SAK ja sen jäsenliitot ilmoittivat aloittavansa ensi viikolla poliittiset työtaistelutoimet vastalauseena hallituksen toimia vastaan.
Leikkaukset työttömyysturvaan
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan vaiheittain. Työssäoloehtoa on tarkoitus muuttaa niin, että se määräytyisi tulojen perusteella. Työssäoloehdon pituutta on lisäksi tarkoitus pidentää nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen.
Työttömyysturvan omavastuupäivät ollaan palauttamassa viidestä seitsemään.
Osa-aikatyötä tekeviä koskee suunnitelma poistaa niin sanottu suojaosa. Nykyisin osa-aikatyötä tekevä työtön on voinut tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään.
Muutosten soveltaminen on alkamassa porrastetusti. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tarkoitus porrastaa myöhemmin.
Lue myös: SAK ja sen jäsenliitot aloittavat poliittiset työtaistelutoimet "työväen hätähuutona"
Eeva Lehtimäen kommentti: Velkalaivasta runoileva hallitus vaikeni kaikesta ikävästä
Asumistuen heikennys
Asumistuen saamisen ehtoja muutetaan. Tukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta kiristetään ja tukiprosenttia on tarkoitus laskea nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin. Ansiotulovähennys eli suojaosa on tarkoitus poistaa. Suojaosa tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä työtuloja ei oteta huomioon asumistuen laskennassa 300 euroon asti.
