Perhe, sinkku, homo tai hetero – kaikilla on mahdollisuus päästä sijaisperheeksi. Ovet pitää avata paitsi lapselle, myös viranomaisille.
Jos vanhemmat eivät Suomessa pysty pitämään jälkikasvustaan huolta, lapsi otetaan huostaan.
– Suomessa vanhempien päihdeongelmat lienevät suurin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin. Muita perusteita ovat mielenterveysongelmat, vanhemmuuden puute ja lasten kaltoinkohtelu, sijaishuollon sosiaalityöntekijä Sirkka Luoma kertoo.
Tällaisissa tilanteissa yhä käytetympi vaihtoehto on sijoittaa lapsi sijaisperheeseen.
– Syitä ottaa sijaislapsi on monia. Moni haluaa auttaa, tai ei ole itse saanut omia lapsia. Myös lähipiirin tai oman lapsuudenperheen kautta asiasta saadut kokemukset voivat vaikuttaa taustalla. Sijaisperheeksi ryhtymistä harkitaan usein pitkään.
Aivan tavallisia perheitä
Sijaisperheen ei tarvitse olla mitenkään erikoinen.
– Etsimme sijaisperheiksi aivan tavallisia perheitä, joilla on elämän perusasiat kunnossa. Lapselle pitää pystyä antamaan huolenpitoa, hellyyttä, kiintymystä ja rakkautta, Luoma sanoo.
– Sijaisperheillä ei saa olla päihde-, rikollisuus- tai vaikeaa lastensuojelutaustaa. Rikas ei tarvitse olla, mutta toimentulon pitää olla riittävä, Luoma sanoo.
Suositus on, että sijaisvanhempi olisi vähintään 25-vuotias.
– Biologiset lapset olisi hyvä olla jo tehtyinä. Tai jos kärsii lapsettomuudesta, hoitojen pitäisi olla läpikäydyt. Yläikärajaa ei ole, mutta lapsen tulisi olla iältään sellainen, että hän voisi biologisestikin olla sijaisvanhempiensa lapsi.
