Nato-jäsenyyden vastustus on laskenut olennaisesti – Risto E. J. Penttilä: Taustalla yksi syy

– Jos sitä raaputetaan, niin olemme tilanteessa, jossa ensimmäistä kertaa kansalaismielipide ei estäisi Nato-jäsenyyttä, jos valtionjohto sitä päättäisi hakea, hän katsoo.

Entä jos presidentti kannattaisi Nato-jäsenyyttä?

MTV:n Uutisaamussa nousi esille kysymys siitä, miten suomalaiset reagoisivat, jos valtaisaa kansansuosiota nauttiva presidentti Sauli Niinistö nyt sanoisi, että Suomen on syytä hakea Nato-jäsenyyttä.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos presidentti ja pääministeri yhdessä sanoisivat, että nyt on aika vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä, niin kansalaismielipide Naton puolesta vahvistuisi. Viittaan pitkään luottamukseen, joka Suomessa on kansalaisten ja ulkopoliittisen johdon välillä, Penttilä ajattelee.

Presidentti Niinistö paalutti uudenvuodenpuheessaan Suomen vanhaa linjaa siitä, että "Suomen valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä".

Tässä ei sinällään ollut mitään uutta. Puheella oli kuitenkin entistä enemmän painoarvoa Venäjän viimeaikaisten ärhentelyjen vuoksi.

Lue myös: Kirjeenvaihtajan kommentti: Biden lähetti Suomen avulla viestin Putinille, mutta sekoitti Niinistön ja Marinin – näin ohi suun puhuminen näkyy presidentin kannatuksessa

Presidentti Niinistö on tänään Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan kertoi Reutersille, että on erittäin epätodennäköistä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana. Suomen seuraavat eduskuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa.

Laskeeko kannatus, jos Ukrainan kriisi lauhtuu?

Jos on niin, kuten Risto E. J. Penttilä katsoo, että suomalaisten kasvanut Nato-myönteisyys on puhtaasti seurausta Ukrainan kriisistä, niin valuuko Nato-kannatus jälleen vanhoihin lukuihin, jos Venäjän ja Ukrainan välit lämpenevät uudelleen? Politiikan tutkimuksen tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta katsoo, ettei näin välttämättä tapahtuisi.

– Tämä on tietysti mahdollista. Nyt on ollut kuitenin muutama mielenpidemittaus, joka on ollut tämän (MTV:n gallupin) suuntainen. Jos keskustelu (Nato-jäsenyydestä) viriää ja siitä tulee hieman pitkäkestoisempaa ja jos esimerkiksi keskustelu Natosta alkaa liittyä tuleviin eduskuntavaaleihin, niin mielipide voi alkaa vakiintua pikemminkin näihin lukemiin, Ojanen sanoo.

Ojasen mukaan tässä on kuitenkin yksi keskeinen mutta. Jotta Nato-jäsenyydestä alettaisiin puhua nykyistä merkittävästi enemmän, Suomen poliittisen keskustelukulttuurin pitäisi hänen mukaansa jossain määrin muuttua.

– Meillä ei ole totuttu käymään puolustuspoliittista keskustelua. Sitä ei ole haluttu. Jos vaalien alla on alkanut viritä merkkejä, niin on pikemminkin sanottu, että vaaleissa ei ole sopivaa puhua näistä asioista. Keskustelutottumusta ei juuri ole. Tähän toivoisin itse muutosta, Ojanen kertoo.

9:40Katso Uutisaamun Nato-keskustelu kokonaisuudessaan.

Lue myös: NYT: Ukrainan johto vähättelee Venäjän uhkaa – "Mikä on uutta?"