Norja palauttaa käyttöön kylmän sodan aikaisia bunkkereita, kertoo uutiskanava BBC.
Nämä kohteet ovat Bardufossin lentotukikohdan ja Olavsvernin laivastotukikohdan hallit. Ne sijaitsevat Norjan ja Venäjän rajan läheisyydessä napapiirin pohjoispuolella.
Kylmän sodan aikoihin maanalaisia rakennelmia oli sodan varalta enimmillään 3 000.
Alun perin bunkkerit rakennettiin Neuvostoliiton takia. Nyt syy niiden käyttöön ottoon on Venäjä, BBC kirjoittaa.
Lue myös: Natsijohtajan lahjan taustalta saattoi paljastua tyly varkaus
Olavsvern
Olavsvernin tukikohta on rakennettu vuorenrinteeseen. Sitä suojaa 275 metrin korkeuteen kohoava kallio. Siihen kuuluu 909 metriä pitkä poistumistunneli.
Laivastotukikohta sijaitsee ikään kuin tukoskohdassa Atlantissa suuntaaville venäläisille sukellusveneille ja sota-aluksille.
Sitä rakennettiin vaiheittain 1950-luvulta vastareaktiona siihen, että Neuvostoliitto rakensi omaa pohjoista laivastoaan. Noin 450 miljoonaa dollaria maksanut tukikohta maanalaisine komentokeskuksineen, varastoineen ja muine rakennelmineen oli Norjalle niin valtava hanke, että puolustusliitto Naton oli rahoitettava suuri osa siitä, BBC kertoo.
Tukikohta ehti valmistua kokonaan vasta, kun Neuvostoliitto oli jo romahtanut. Tämän jälkeen Naton alukset käyttivät sitä edelleen välietappina Jäämerelle suuntautuneissa tehtävissään.
Vuonna 2009 Norjan parlamentti päätyi sulkemaan tämän huippusalaisen tukikohdan ja vuonna 2013 se myytiin yksityissijoittajille, minkä jälkeen tunneleissa säilytettiin vanhoja autoja ja asuntovaunuja.
Vuodesta 2020 enemmistöomistajana on toiminut Wilnor Governmental Services -yritys, jolla on läheiset yhteydet Norjan armeijaan. Se on sittemmin korjannut ja päivittänyt kohdetta nykyaikaisempaan muotoon.

