Suomen sähköverkkoa koetellaan päivittäin kyberhyökkäyksillä.
Nord Stream -kaasuputkivuodot ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka hyvin Suomen yhteiskunnan kannalta kriittinen sähköverkko on suojassa sabotaaseilta.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole nostanut valmiustasoaan epäillyn kaasuputkisabotaasin vuoksi, mutta seuraa tilannetta.
– Olemme varuillamme ja seuraamme, mitä tapahtuu, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan monet yhteiskunnan kannalta kriittiset organisaatiot ovat tarkentaneet varautumissuunnitelmiaan jo Venäjän hyökkäyssodan alettua.
– Aika hyvin olemme varautuneet, mutta mikään varautuminen ei koskaan voi olla täydellistä. Huoltovarmuusyhteistyö julkishallinnon ja yritysten välillä on hyvää, ja sen eteen tehdään paljon töitä, sanoo huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.
Niemisen tiedossa ei ole, että Nord Stream -putkivuotojen takia valmiustasoja olisi nostettu.
Sähköverkko on kaatunut viimeksi lähes 50 vuotta sitten
Suomen sähköjärjestelmään kohdistuu päivittäin kyberhyökkäyksiä, kuten tunkeutumisyrityksiä tai haittasähköposteja.
– Näitä koputteluja tulee päivittäin, ja paljon. Suurin osa on vaatimattomia yrityksiä, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan "koputteluissa" on kyse on haitanteosta, jossa esimerkiksi haittasähköposteilla yritetään tunkeutua järjestelmiin.
Taustalla ovat Niemisen mukaan samat tahot, jotka muutoinkin "aiheuttavat tällä hetkellä maailmassa epäjärjestystä ja tuhoa"
– Voimme vain arvailla. Varmaankin samat tahot.
Ukrainassa koko kantaverkko kaatui vuosina 2015 ja 2016 kyberhyökkäyksen vuoksi. Tuolloin kyberhyökkäksen epäiltiin Venäjää.
Niemisen mukaan koko sähköverkon kaatuminen on uhkakuva, johon Suomessa on syytä varautua. Suomessa on kuitenkin hyvät valmiudet torjua myös sabotaasiyrityksiä, joilla yritetään lamauttaa sähköverkkoa.