Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ensimmäistä kertaa julkaisemasta sivistyskatsauksesta.
Katsauksessa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä viime vuosikymmenten ajalta.
Useissa tutkimuksissa todettu lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden oppimista ja joissain aineistoissa jopa kahden vuoden oppimista.
15-vuotiaiden pitkäaikainen perustaitojen osaamisen nousu hidastui 1990-luvulla ja kääntyi laskuksi viimeistään vuosituhannen vaihteessa.
Suomen PISA-tulokset alkoivat heiketä vasta 2000-luvulla, mutta katsauksen mukaan kyse on todennäköisesti samasta ilmiöstä, joka vain näkyy myöhemmin kuin muissa aineistoissa. Matematiikan tulokset olivat parhaimmillaan vuonna 2006.
Lue myös: Asiantuntijat: Pisa-menestys sai suomalaiset uskomaan liikaa koulutusosaamiseensa, ja nyt pieniä lapsia opetetaan väärin – "Joka 7:s peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla lukea"
Sivistyskatsauksessa todetaan, että esimerkiksi yhtenäiskoulu-uudistusten täysien vaikutusten on todettu näkyvän noin 8 vuoden viiveellä.
Suomalaisnuorten osaaminen on PISA-tutkimuksessa yhä laajasti kansainvälisesti vertaillen hyvää.
Taustan vaikutus oppimiseen lisääntyy
OKM:n neuvottelevan virkamiehen Aleksi Kaleniuksen mukaan oppimistulokset ovat aiempaa voimakkaammin yhteydessä perhetaustaan.
– Se alkoi 1990-luvulla ja sen jälkeen on ollut pikemminkin loivasti kasvavassa kuin laskevassa trendissä, sanoo Kalenius.
1990-luvulta alkaen sivistyssektorin rahoitus alkoi laskea useimmilla osa-alueilla.