Orpo: EU:n tarkkailuluokalle joutuminen on harmittavaa, mutta ei dramaattista

Lue lisää: VM: Marinin hallituskaudella tehtiin suuri virhe – näin paljon matalampi velkasuhde olisi nyt

"Ei dramatiikkaa"

Alijäämämenettelyyn joutumisella ei ole dramaattisia vaikutuksia Suomelle, Orpo uskoo. Näin siitä huolimatta, että hallitus on aiemmin varoitellut alijäämämenettelyyn joutumisella.

– En usko, että se (alijäämämenettely) tarkoittaa dramatiikkaa. Se vahvistaa sen, minkä jo itsekin tiedämme, eli että sopeuttamista pitää jatkaa.

Samalla hallitus pitää kiinni tavoitteestaan pysäyttää velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä, Orpo vakuuttaa.

Vielä ei tiedetä, edellyttävätkö alijäämämenettely tai velkasuhteen vakauttaminen lisäsäästöjä tällä kaudella.

– Teemme konkreettiset päätökset, kun saamme valtiovarainministeriön ennusteet ennen tulevia hallituksen päätöksenteon paikkoja, ja katsomme sen pohjalta yhdessä komission kanssa, tarvitaanko lisätoimia, Orpo sanoo.

Komissio päättää Suomen joutumisesta alijäämämenettelyyn ensi tiistaina. Ministeriön mukaan seurauksena voisi olla komission suosituksia velkaantumisen taittamiseksi, ja sakkoja, jos Suomi jättäisi suositukset noudattamatta.

Velkasuhteen taittamisesta pidetään kiinni

Tuoreen EU-komission ennusteen mukaan talouskasvu on aiemmin ennakoitua heikompaa tulevina vuosina.

Valtiovarainministeriö on arvoinut, että ensi kaudella edessä voi olla 10 miljardin euron sopeutus. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut, että sopeutustarve voi kasvaa yli 10 miljardin euron.

Sopeutustarvetta voi kiristää myös se, jos Suomen velkasuhde ylittää 90 prosentin rajan. 

Tuolloin niin sanotun EU:n velkaturvalausekkeen vuoksi Suomi voisi joutua pienentämään velkasuhdetta prosenttiyksiköllä vuosittain, eli enemmän kuin parlamentaarisessa velkajarrussa on sovittu.

Lue lisää: VM: Yli 10 miljardin sopeutusurakka edessä – näistä kohteista säästöjä voisi löytyä

Orpo puolestaan on aiemmin puhunut kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta ensi kaudelle. Hän ei halua arvioida tarkkaa sopeutustarvetta, mutta pitää selvänä, että sopeutustarve on aiemmin ennakoitua suurempi.

– En usko enää kuuteen miljardiin muuten kuin minimiratkaisuna. Se tulee mitä todennäköisimmin olemaan korkeampi luku, Orpo sanoo.

Ensi kauden sopeutustarvetta pohditaan parhaillaan finanssipoliittisessa parlamentaarisessa työryhmässä, jossa asetetaan myös yli vaalikauden ulottuva säästötavoite. 

– Selvää on, että kyse on isoista summista. Ja se (säästäminen) tulee olemaan erittäin vaikeaa, siksi tämä poliittinen sitoutuminen velkajarruun on tärkeää. 

Petteri Orpon koko haastattelu Uutisextrassa MTV Katsomossa.