Suuri osa allergioista saattaa jäädä Suomessa diagnosoimatta, koska virallisesti käytössä olevilla allergiatesteillä voidaan havaita vain yksi allergialaatu. Koulukuntakiistan vuoksi koetta, jolla toinenkin laatu löydettäisiin, ei käytetä.
Rauli Mäkelä hoitaa Helsingin Antioksidanttiklinikalla allergia- sekä reumapotilaita. Hän parantaa potilaita funktionaalisen lääketieteen keinoin pääasiassa ruokavaliolla.
– Diagnosoin ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä sekä välttämisdieeteillä että laboratoriokokeilla. Monissa allergia- ja reumatapauksissa sairaus paranee, kun ongelmia aiheuttava ruoka-aine jätetään ruokavaliosta pois, Mäkelä selittää.
Mäkelä käyttämä, verestä tehtävä suuri ruoka-allergiakoe ei ole Suomessa yleisessä käytössä vallitsevan koulukuntakiistan vuoksi.
– Yleisesti käytössä oleva koe mittaa vain veren IgE-vasta-aineita. Ne välittävät ainoastaan niin sanottua nopeaa eli välitöntä allergiaa. Se on kuitenkin vain toinen olemassa olevista allergialaaduista.
Laboratoriot eivät käytä toista testiä
Se toinen allergialaatu on niin sanottu hidas allergia. Nämä kaksi eroavat toisistaan siten, että nopean allergialaadun potilas reagoi välittömästi esimerkiksi ruokaan tai ilmassa leijuvaan pölyyn. Hitaasta allergiasta kärsivällä vaikutukset ilmenevät verkkaisemmin.
– Kun nopean allergialaadun potilaalle puhkeaa esimerkiksi astma alle tunnissa allergisoivan ruoka-aineen syömisestä, niin hitaan allergialaadun potilas saattaa tulla kipeäksi vasta usean päivän viiveellä.
Hidasta allergiaa ei voi havaita vallitsevilla testeillä.
