Lapsuuden aikainen muutto toiselle seutukunnalle lisää tutkimuksen mukaan koulupudokkuuden riskiä.
Turun yliopiston akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen mukaan kaikkein vahingollisinta jatkokouluttautumisen kannalta on, jos muuttaa juuri ennen kun olisi tarkoitus siirtyä peruskoulusta toiselle asteelle.
Kilpi-Jakosen mukaan peruskoulun päättyminen on nuorelle tärkeä nivelvaihe.
Tutkimuksessa käytettiin suomalaista rekisteritietoa vuosina 1984–1992 syntyneistä lapsista ja Saksan kansallista koulutuspaneelitutkimusta. Aineistossa oli mukana 101 000 suomalaista ja 2 500 saksalaista lasta.
Suomessa seutukuntien välisen muuton lapsuudessa kokeneista 78,8 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon 22 vuoden ikään mennessä. Yhdellä paikkakunnalla asuneista lukio- tai ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 86,3 prosenttia.
Kilpi-Jakosen mukaan 7–8 prosentin ero on aika merkittävä.
– Jos mietitään nykyistä koulujärjestelmää ja juuri tapahtunutta muutosta, niin tokihan pyrkimys on päästä kaikkien ryhmien osalta sataan prosenttiin, sanoo Kilpi-Jakonen.
Keväällä peruskoulun lopettaneiden ikäluokasta lähtien oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoden ikään saakka.
Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, miten muuttaminen vaikutti esimerkiksi koulumenestykseen.
– Voi olettaa, että jos ero näkyy koulupudokkuudessa, niin se voisi näkyä hyvinvoinnissa laajemminkin.
Vanhempien eroaminen ja työttömyys yleisempää muuttajien perheissä
Osan muuttaneiden koulupudokkuudesta selittää se, että muuttajien perheissä vanhempien työttömyys ja eroaminen oli yleisempää kuin yhdellä seutukunnalla pysyneissä perheissä. Kilpi-Jakosen mukaan myös vanhempien työttömyyden ja eroamisen tiedetään vaikuttavan lasten kouluttautumiseen.
Suomessa kaksi kolmasosaa muuton yhteydestä koulupudokkuuteen selittyy työttömyyden ja eron vaikutuksilla. Saksassa muuton vaikutus oli vielä suurempi.