Tähystystutkimukset jännittävät ja jopa pelottavat osaa potilaista etukäteen, mutta loppujen lopuksi gastroskopia eli mahalaukun tähystys on nopeasti ohi ja sujuu valtaosalla potilaista mutkitta.
Gastroskopiassa eli mahalaukun tähystystutkimuksessa tutkitaan ruokatorvi, mahalaukku ja ohutsuolen alkuosa.
Tutkimus voi olla tarpeen esimerkiksi, jos potilaalla epäillään keliakiaa tai jos oireena on pitkittynyt närästys, joka ei helpotu happosalpaajalääkityksellä.
Myös nielemisvaikeus, toistuva oksentelu, tarkoitukseton laihtuminen tai mahasuolikanavan verenvuotoon viittaavat oireet voivat vaatia tähystystutkimusta.
Muun muassa veriset oksennukset tai mustat ulosteet voivat viitata siihen, että ruoansulatuskanavan yläosassa on verenvuotoa. Verenvuotoa voivat aiheuttaa esimerkiksi vuotava mahahaava, ruokatorven suonikohjut tai raju ruokatorvitulehdus.
Lisäksi anemia, jolle ei löydy syytä, on peruste gastroskopiaan.
Tutkimus tehdään taipuisalla tähystimellä, joka on noin lakupötkön paksuinen. Tähystinletkun kärjessä on kamera, jonka kuva välittyy suurentavalle monitorille.
Paikalla tutkimuksessa ovat tähystyksen tekevä lääkäri ja avustaja.
Lue myös: Monet keliaakikot kärsivät oireista tiukasta ruokavaliosta huolimatta – kehitteillä oleva lääke antaa toivoa
Nopea tutkimus, joka onnistuu usein ilman lääkitystä
Ennen gastroskopiaa terveydenhuollosta saa ohjeet tutkimukseen valmistautumiseen. Tyypillisesti ennen tutkimusta tulee olla syömättä ja juomatta 4–6 tuntia.
Mahalaukun ruokajäämät estävät näkyvyyttä ja heikentävät siten tutkimuksen diagnostista tarkkuutta.
– Paasto on myös merkittävä turvatekijä. Jos potilas yökkää tutkimuksen aikana, eikä mahalaukku ole tyhjä, voi mahalaukun sisältöä päätyä keuhkoihin. Tämä voi olla vaarallista, kertoo gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Mehiläisestä.
