Muutosvalmentajan mukaan yritysten johdossa voidaan tehdä pahoja virheitä koronakriisin aikana, vaikka kriisin vaikutukset eivät ravistelisikaan yrityksen toimintaa.
Koronakriisi on mullistanut elämämme vain parissa viikossa.
Lukuisat yritykset ovat vaarassa ajautua konkurssiin. Moni pelkää työnsä puolesta. Useilla työpaikoilla työt silti jatkuvat – monien tietotyöläisten tapauksessa usein kotona etätöissä.
Kysyimme muutosvalmentaja Kati Vilkiltä neuvoja tietotyöläisten johtamiseen poikkeusoloissa.
Tilanne on johtajalle vaativa ja sudenkuoppia riittää, Vilkki kertoo. Nykyään teknologiayritys Reaktorin palveluksessa oleva Vilkki toimi valmentajana Nokialla yli 20 vuotta ennen Reaktorille siirtymistä ja valmentaa nyt useampaa isoa suomalaisyritystä.
Vilkin mukaan johtajalta on tässä tilanteessa virhe sanoa, että koronakriisi ei saa vaikuttaa työntekoon ja tavoitteisiin.
– Jos johtaja sanoo, että mikään ei saa muuttua, se on pahinta, mitä voi tehdä. Työntekijä istuu kotona kiljuvien lasten ja mököttävän potkut saaneen puolison kanssa, ja johtaja sanoo, että tämä ei saa vaikuttaa tavoitteisiin... Se on todellisuuden kieltämistä, Vilkki sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteet pitää miettiä uusiksi ja tarvittaessa laskea rimaa. Hyvin todennäköisesti esimerkiksi vuoden alussa asetetut tavoitteet eivät ole enää relevantteja.
Toinen ongelma syntyy työyhteisöissä, jos johtoporras vetäytyy omiin piireihinsä puhumaan lähinnä toisten johtajien kanssa.
– Silloin työn todellisuudet eriytyvät. Entistä vähemmän ymmärretään, mitä toiset tekevät.
Poikkeustilanne vaikeuttaa viestintää. Erilainen tilanne stressaa ja stressi heikentää kykyä ymmärtää muiden tarpeita. Lisäkierrettä tilanteeseen lisää, jos työskennellään etänä.
– Ehkä johto viestii hyvin tökerösti vain asialinjalla, vailla mitään empatiaa – tai korulauseilla, joita ihmiset eivät usko. Johdon hyvää tarkoittavat tsemppiviestit voivat olla kuin vääntäisi veistä haavassa.
Mitä sitten pitäisi sanoa, jos asialinja ei riitä ja korulauseet eivät lohduta?
