Tältä näyttää presidentti Koiviston monumentti Välittäjä – voittaja valittiin yksimielisesti

HAM Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila kertoo, että toimikunta katsoi tärkeksi, että muistomerkki edistää veisto- ja tilataidetta. Hän kertoo, että parhaissa töissä oltiin nähty mahdollisuus muuttaa Pikkuparlamentin puistoa yleisesti.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:52Rouva Tellervo Koivisto muisteli Mauno Koivistoa MTV Uutisten haastattelussa kesällä 2019.

"Tavallisen kansalaisen on vaikea ellei mahdoton..."

Presidentti Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017. Hän oli kuollessaan 93-vuotias. Koivisto oli presidentti vuosina 1982–1994.

Myös kaikista aiemmin edesmenneistä Suomen presidenteistä on virallinen muistomerkki Helsingissä. Osa teoksista on nostattanut aikanaan myös jupinaa ja vitsailuakin.

Suuri äläkkä syntyi erityisesti muistomerkistä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitulle Risto Rytille (presidentti vuosina 1940–1944). Kun muistomerkkikilvan voittajaksi julkistettiin kuvanveistäjä Veikko Myllerin kaksiosainen abstrakti teos Vastuun vuodet, Myllerin teosta vastustavan Ryti-ryhmän merkkihenkilöt vaativat uutta kilpailua. Ryhmän mielestä tavallisen kansalaisen on vaikea ellei mahdoton löytää mitään yhteenkuuluvuutta sen symboliikan ja Rytin elämäntyön välillä.

Asiasta kiisteltiin aina Helsingin kaupunginhallitusta ja valtioneuvoston kansliaa myöten. Kaiken kärhämöinnin jälkeen palkintolautakunnan alkuperäinen yksimielinen päätös kuitenkin piti ja pronssisista palkeista muodostuva veistos paljastettiin Hesperian esplanadilla syksyllä 1994.

J.K.Paasikiven (presidenttinä vuosina 1946–1956) muistomerkki Helsingin Kampissa oli ensimmäinen valtionpäämiehelle tehty ei-esittävä muistomerkki. Kuvanveistäjä Harry Kivijärven tekemä, vuonna 1980 pystytetty teos Itä ja Länsi sai kansan suussa nimen Juho Kusti ja Alli. Kahdesta mustasta, sileäksi hiotusta ja kuperasta kivipaadesta koostuvan teoksen nähtiin muistuttavan presidenttiä ja tämän puolisoa.

Viimeksi muistomerkin on saanut Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, joka valittiin tehtävään Paasikiven jälkeen. Kuvanveistäjä Pekka Jylhän Lähde-niminen teos paljastettiin Finlandia-talon viereisessä puistossa Kekkosen syntymän 100-vuotispäivänä syyskuussa 2000. Muistomerkki koostuu kolmesta osasta: teräksisestä vesialtaasta, pronssisista kahdeksan metrin korkeuteen nousevista käsistä ja Kekkosen nimestä viereisessä kalliossa.

Paljastustilaisuuteen tulleet kansalaiset tuntuivat pitävän näkemästään.

–  Kiva, että se on erilainen eikä samanlainen kuin eduskuntatalon edessä olevat isot möhkäleet. Teos kuvastaa Kekkosta hyvin, muistomerkkiä kiiteltiin.