Psykiatri parahtaa: Älypuhelin uuvuttaa lapsen aivot! Toimisiko täysi kännykkäkielto ja "Macronin malli" Suomen kouluissa?

Johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta kertoo, että nykyisen lainsäädännön puitteissa Opetushallitus ei ole katsonut kännyköiden täyskieltoa tarpeelliseksi.

– Ei voida kieltää, että oppilaat toisivat kouluun kännyköitä. Toisaalta on katsottu, että koulun tehtävä on kasvattaa vastuulliseen kännykän käyttöön, Lahtinen toteaa.

Mitä jos tulee hätätilanne?

Kuvitellaanpa hetkeksi koulu ilman kännyköitä vanhemman näkökulmasta.

Entäpä jos koulussa tai perheessä sattuu hätätapaus, eikä lapsella tai vanhemmalla olisi mahdollisuutta yhteydenottoon, vaikkapa sitten soitolla tai pikaviestillä WhatsAppissa?

THL:n Mäkelä näkee, että hätätapauksia varten kouluissa on ollut aina järjestely, jossa koulun oma aikuisverkosto pystyy hakemaan lapsen tai viestimään hänelle hätätilanteesta.

– Se, että perheeseen tulee hätätilanne, josta lapselle pitää ilmoittaa, ei ole riittävä peruste sille, että pitää aiheuttaa hajaannusta ja hämmennystä, mikä väistämättä lisääntyy, kun on sattumanvaraisten yhteyksien mahdollisuuksia.

Opetushallituksen Lahtisen mukaan kouluissa on valta asettaa rajoituksia puhelimien käyttöön oppitunneilla sekä muinakin aikoina – tarvittaessa jopa voimakeinoja käyttäen. Yhteydenpito omaisiin on kuitenkin oppilaan oikeus.

– Täysin sitä yhteydenpitoa vanhempiin tai sisaruksiin ei voi kieltää. Meidän mielestä ehdoton kielto ei ole oikea tapa, sanoo Lahtinen.

Aivot kehittyvät välitunnilla

Mäkelä ei rajaisi kännykkäpannaa pelkästään luokkahuoneeseen. Erityisasiantuntijan mielestä kännyköiden käyttö välitunneilla tuo kehitykselle enemmän haittoja kuin hyötyjä. Välituntitilanteiden suola on fyysinen liikunta ja kasvokkain tapahtuva kontakti muiden kanssa. 

– Ne lisäävät aivojen kasvutekijöitä, joita tarvitaan uusien taitojen oppimiseen. Jos jäädään vaille vuorovaikutusta toisten kanssa, jäädään ehkä vaille tätä hyötyä. Ei ole näyttöä, että sosiaalinen media lisäisi samalla tavalla aivojen kasvukehitystä.

Mäkelän mukaan lapsen aivojen kehityksessä tärkeätä ovat niille annetut työvälineet. Koulun alkuvaiheessa ihmisen aivojen etuotsalohko on kehittymättömässä vaiheessa, ja se kehittyy vielä yläkoulunkin aikana aikuisikää kohti mentäessä.

Etuotsalohko on niin sanotusti vastuussa korkeammista toiminnoistamme: oikean ja väärän erottamisesta, impulssien hallinnasta sekä pitkäjänteisestä suunnittelusta. 

– Puhelimien tuomat keskeytykset tulevat pitkäjänteisen kehityksen tielle jos ne pääsevät tuomaan yhtäkkisen sivukiinnostuksen kohteen luokkatilanteeseen. Tämä on haitallista keskeiselle koulumaailman kyvylle, joka on kehittää pitkäjänteistä työskentelykykyä, Mäkelä kertoo.

Älylaitteet ovat osa opetusta

Mahdollisesti addiktoiva ja "väärinkäytettynä" aivojen kehitystä jarrutteleva laite on kuitenkin keskeinen työkalu oppilaitoksissa. Älylaitteiden käyttö on yleistä ja tulee vääjäämättä lisääntymään koulujen opetuksessa. 

Lahtisen mukaan ratkaisevaa on, miten opetuksessa laitteiden käyttö suunnataan.

– Vastuullisen ja pedagogisen käytön opettaminen kouluissa on tärkeää. Kouluissa on tärkeätä keskustella asiasta ja käydä läpi tietopohjaisesti, mitä kännykkä voi aiheuttaa. Juuri nämä riippuvuudet yhtenä osa-alueena on tärkeää ottaa esille.

Myöskään Mäkelä ei tuomitse älylaitteiden käyttöä opetuskäytössä. Hänen mukaansa tärkeintä on opettaa lapsia hallitsemaan laitteita, eikä tukemaan pelkästään laitteiden käyttöä.

Kärjistettynä keskeisintä on oppia havainnoimaan kuka on tilanteen herra: käytätkö sinä laitetta vai laite sinua?

Vähän tutkittu asia

Mäkelän mukaan älypuhelimen ja sosiaalisen median käyttö on tutkimuskohteena verrattain uusi alue, niinkin, ettei siitä löydy vielä kattavaa pitkittäistutkimusta.

Sen sijan sometykkäysten haaliminen tai ilman niitä jääminen on asia, jota on tutkittu nuoren kehityksen näkökulmasta.

– Nuoruusikä on aivan erityisen haavoittuvainen siihen, ettei tule tykätyksi. Nuorten tehtävä on ryhmäytyä ja ottaa riskejä. Somessa otetaan riskejä ja jos oma postaus ei tule hyväksytyksi, siinä nuorella on erityinen haavoittuvuus.

Mäkelän mukaan tämä on yksi älypuhelimen haitoista, etenkin yhdistettynä koulupäivään. Nuoren on jatkuvasti tehtävien ohella jouduttava miettimään postauksensa saamaa huomiota tai mahdollisesti negatiivistakin palautetta. 

Opetushallituksen Lahtisen mukaan vastikään keväällä ilmestynyt selvitys koulujen kurinpitokeinoista paljastaa, että puhelimien käyttö kouluissa on tutkitustikin hyvin yleinen häiriötekijöitä aiheuttava tekijä.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen mukaan puhelimista aiheutuvat häiriöt ovat karkeasti katsottuna yleisimmillään yläkoulussa.

– Oli lievä yllätys, että se oli monissa kouluissa hallinnassa, ei ryöstäytynyt käsistä. Mutta koulujen välillä on kyllä eroja, Lahtinen sanoo.

"Macronin malli" Suomeen?

Täysi kännykkäkielto ala- ja yläkouluissa on otettu jo käyttöön hiljalleen jo muun muassa Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin kohutusta aloitteesta. 

Mäkelä kertoo olevansa asian suhteen optimistinen ja odottavansa kokeilun havaintoja. 

– Täytyy pitää melessä, että Suomessa ja Pohjoismaissa on huomattavasti kehittyneempi koulutoimi kuin Ranskassa. Meillä olisi paljon parempi mahdollisuus toteuttaa ja seurata sen vaikutuksia.

Vaikutuksia voisi seurata monenkin eri muuttujan osalta: vaikuttaisiko kännykkäkielto esimerkiksi koulukiusaamiseen tai oppimistuloksiin. 

– Toivoisin, että Ranskan esimerkin rohkaisemana Suomessa uskallettaisiin ihan oikeasti katsoa ja verrata kouluja, joissa tulee kielto ja joissa ei tule. 

Aiheesta uutisoi aiemmin Yle.