Vanhemman alkoholin käyttö voi vaikuttaa lapseen jopa loppuelämän – "Traumat ovat korjattavissa"

– Kun vanhempi muuttuu alkoholin takia vähänkin toisenlaiseksi, lapsi ei ehkä enää tunnista häntä eikä vanhempi saa lapseen kontaktia samalla tavalla. Mitä useammin tätä tapahtuu ja mitä voimakkaampi humala on, sitä enemmän lapsen tarpeet jäävät huomaamatta, Åberg toteaa.

Åbergin mukaan lapsi tarvitsisi nimenomaan ennakoivuutta ja pysyvyyttä turvallisuuden tunteen syntymiseen.

– Jos humala muuttaa aikuisen käytöstä arvaamattomaksi, se särkee luottamusta häneen.

Lue myös: Lapsuuden trauma haastaa parisuhdetta salakavalasti – "Sitä, mitä haluaa, ei voikaan sietää"

Aikuisenkin lapsen kannattaa hakea apua

Åberg johtaa valtakunnallista auttavaa puhelinta, johon voi soittaa omasta tai läheisen päihteiden käytöstä. Palveluun soittavista yksi iso ryhmä ovat Åbergin mukaan jo aikuistuneet alkoholistiperheen lapset.

– Me kuulemme nimenomaan siitä, miten vanhempien alkoholin käyttö lapsuudessa vaikuttaa pitkälle keski-ikään ja jopa loppuelämään saakka – ja millä tavalla mahdollisesti edelleen alkoholia tai muita päihteitä haitallisella tasolla käyttävän vanhemman kanssa voi olla yhteydessä.

Åberg muistuttaa, että avun hakemisen ei tarvitse olla suuri tai pelottava askel. Jo matalan kynnyksen keskustelu ammattilaisen kanssa voi katkaista pitkään jatkuneen yksinäisyyden tunteen.

Lue myös: Näin isän alkoholismin sävyttämä lapsuus näkyy Rita Niemi-Mannisessa tänä päivänä – toivoo, että hänen äitinsä olisi hakenut apua aiemmin

– Tämä on siitä kiitollista hommaa, että traumat ovat korjattavissa tai ainakaan ikinä tilanne ei ole epätoivoinen, että nyt vain heittäydytään lattialle parkumaan ja loppuelämä on pilalla, Åberg tähdentää.

– Aina, kun saa oikeata apua ja tukea ja pääsee asioita käsittelemään, on mahdollista traumoistakin toipua. Niistä on jopa mahdollista tulla voimavaroja jossain kohtaa. Se ei ole tietenkään helppo tie, ja siihen tarvitsee usein ammattiapua. Mutta toivotonta se ei ole.

Vanhemman alkoholin käyttö voi jättää kauaskantoiset jäljet lapseen.Copyright (c) 2020 KomootP/Shutterstock.

Laura Voutilainenkin kannustaa hakemaan apua, vaikka ammattilaisen puheille voi olla pelottava mennä. Liian vahva ei pitäisi kuvitella olevansa.

– Terapiaan meneminen voi aiheuttaa häpeää, että "niin sairas en ole". Pitää olla tietynlainen sairauden tunto ja ymmärrys siitä, että tarvitsee apua eikä kieltäydy siitä täysin.

Åberg muistuttaa, että Ehyt Ry ei ole virallinen hoitopaikka, vaan järjestön ammattilaisille voi soittaa ilman että "rekisteriin jää merkintä".

– Meidän kauttamme voi ammattilaisen kanssa keskustella luottamuksella omasta tilanteesta ja vaihtoehdoista ilman että siitä menee merkintää mihinkään tai että sen tarvitsee johtaa terapiaprosessiin tai sen pidempään.

Lue myös: Linda joi kahvikupista olutta oman lapsensa syntymäpäivillä ja piilotti pulloja vaatekaappeihin: "Nuori äiti voi olla alkoholisti"

Älä jää yksin

Åberg sanoo olevansa huolissaan nykyisestä alkoholipolitiikasta.

– Samaan aikaan, kun järjestöjen ehkäisevästä työstä ja hyvinvointialueilta leikataan, haluttaisiin vahvemmat alkoholijuomat kauppoihin ja vielä kotiin kuljetuksella – kun meillä on tällä hetkellä 89 000 lasta, jotka elävät perheessä, jossa jommallakummalla vanhemmalla on päihdeongelma. Heidän näkökulmastaan tämä on aivan yksiselitteisesti todella huono asia.

– Mutta ilmainen vinkki: tämmöistä lainsäädäntöä ei ole pakko tehdä, hän kommentoi.

Voutilainen on samaa mieltä. Hän haluaa vaikuttaa asenteisiin musiikillaan ja puhumalla aiheesta julkisesti.

– Tärkeintä on, ettei jää yksin eikä vähättele omia tunteitaan.

Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.

9:19Laura Voutilainen teki herkän kappaleen alkoholismista.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!