Ilmastotietoisellekin äänestäjälle voi olla hankala ottaa selvää, millaisilla ilmastorattailla puolueet ovat ajamassa vaaleihin. Ilmastokeinojen tehokkuuden arvioinnissa on nimittäin huomioitava oikeastaan koko vaaliohjelma.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho suosittelee pohtimaan sitä, kuinka johdonmukaisia puolueet ovat puheissaan. Esillä voi olla kunnianhimoisiakin yksittäisiä ilmastotoimia, mutta samaan aikaan puolue saattaa puoltaa esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia.
Turve, sähkö ja yritystuet puhuttavat
Tulevia hallitusneuvotteluja ajatellen suuria jakolinjoja nousee ainakin siitä, milloin turpeen energiakäytöstä luovutaan, miten yritystukia muutetaan ja miten paljon ilmastotoimia rakennetaan sähkön varaan.
Tampereen yliopiston tutkija Heta Heiskanen arvioi, että yhteinen sävel löytyy helposti kiertotalouden tukemisesta sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen rahoittamisesta.
Ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan on vaikea arvioida, millaiseen asentoon tulevan hallitusohjelman ilmastolinjaukset asettuvat, koska puolueet eivät ole ilmoittaneet, mitkä ilmastotoimenpiteet ovat heille kynnyskysymyksiä.
Puolueista toistensa kirittäjiä
Ilmastolinjausten suunta riippuukin paljon siitä, mitkä puolueet ovat rakentamassa hallitusta. Ahon mukaan parhaassa tapauksessa puolueiden erilaiset ilmastokannat kirittävät toisiaan.
– Mutta jos esimerkiksi SDP ja kokoomus muodostavat hallituksen niin, ettei siellä olisi esimerkiksi vihreitä tai vasemmistoliittoa, niin on tosi vaikea nähdä, että saamme kokonaisuudessaan riittäviä ilmastotoimia, Aho sanoo.
Heiskanen sanoo yllättyneensä siitä, että puolueiden ilmasto-ohjelmissa puhuttiin suhteellisen vähän lainsäädännön uudistamisesta. Hän toivoo, että ilmastovaikutusten punninta otettaisiin osaksi kaikkea lainsäädäntöä.
– RKP:llä oli hienosti tunnistettu, että jokaisen lain kohdalla pitäisi arvioida ilmaston roolia, Heiskanen sanoo.