Putinin oljenkorret käyvät vähiin – "Täällä ei kannattaisi pelätä, mutta Kremlissä kannattaa"

Lue myös: Ukrainan onnistuminen Donetskin alueella suuri poliittinen takaisku Venäjälle – Putin vasta ehti julistaa alueen osaksi Venäjää

Venäjän presidentin ja neljän Ukrainan alueen nukkejohtajat allekirjoittivat perjantaina Moskovassa sopimukset, joiden mukaan Ukrainalle kuuluvat Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueet liittyisivät Venäjään.

Toverin mukaan alueiden liittämisellä rauhoitetaan Venäjällä olevaa sotaisampaa siipeä, joka on vaatinut kovempia otteita Ukrainassa. 

– Ei sillä, että Putin olisi heidän ohjailtavissaan, mutta siellä on äänekäs joukko, joka vaatii kovempia otteita. Päätarkoitus alueiden liitämisessä lienee kuitenkin pelotella länttä tukemasta "hyökkäystä Venäjän alueelle" ja nostattaa taistelutahtoa Venäjällä. Molemmissa tullaan epäonnistumaan, Toveri toteaa.

Kansainvälinen yhteisö tuomitsi liittämishankkeen jo hyvissä ajoin etukäteen. Jopa Serbia, joka on ollut Venäjän avainliittolainen Länsi-Balkanilla, ilmoitti ettei se tunnusta alueilla pidettyjä niin sanottuja kansanäänestyksiä.

Lisää hybriditoimia energiapulasta kärsivän Euroopan kiusaksi

Energiapulan ja taloushaasteiden kanssa kamppaileva Eurooppa on Venäjälle herkullinen kohde. Toverin mukaan Venäjä on käyttänyt vuosikausia paljon aikaa ja vaivaa löytääkseen länsimaiden infrastruktuurista heikkoja kohtia.

– Kun perinteinen sodankäynti menee näin huonosti, näyttää Venäjä palanneen siihen, missä se on menestynyt paremmin viimeiset 10–15 vuotta eli hybridisodankäyntiin, Toveri sanoo.

Toverin mukaan Venäjä tekee nyt temppuja, jotka yllättävät länttä, hajauttavat ja luovat epävarmuutta. Hän muistuttaa myös länsimaisista toimijoista, jotka levittävät Venäjän propagandaa sisäpoliittisessa tarkoituksessa, mikä pelaa suoraan venäläisten pussiin.

Hänen mukaansa hybriditoimia tulee varmasti lisää. Ei välttämättä nyt, kun kaikki ovat varpaillaan, eikä ehkä vedenalaiseen infrastruktuuriin, koska siitä voi jäädä kiinni. Se olisi myös sotatoimi Natoa vastaan, Toveri arvioi.

Aaltolan mukaan lännessä on oltava tarkkana ja tunnistettava omat heikot kohdat. Hänen mukaansa mahdollisista vaaranpaikoista ollaan tietoisia, ne pitää vain ottaa tosissaan.

– Ei kannata nähdä pirua joka paikassa, koska se halvaannuttaa. Venäjä ei pysty kaikkeen, vaikka se haluaakin meidän uskovan, että pystyy melkein mihin tahansa.

Lue myös: Kaasuvuoto loppunut Nord Stream 1 -putkessakin

Putin käyttää kylmästä sodasta opittuja keinoja

Ulkopoliittisen instituutin Aaltolan mukaan Venäjä käy nyt samaa likaista sotaa kuin kylmän sodan aikaan Saksassa. Tästä hyvä esimerkki on Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet iskut Itämerellä, joita lännessä epäillään Venäjän aiheuttamiksi.

– Se, että aloitetaan tutkinta ja väitetään tekoa terroristiseksi, on suoraan Venäjän oppikirjasta. Asetetaan muut syyllisiksi siitä, mihin itse syyllistytään.

Aaltola kannustaakin perehtymään siihen, miten Venäjä on aikaisemmin sotiaan käynyt.

– Putin on tiedustelu-upseeri, joka näkee maailman erikoisoperaatioiden kautta. Eli nyt on hyvä katsoa, mitä Neuvostoliitto teki kylmän sodan aikaan. Se on se, mistä Putininkin innovaatiot syntyvät.

Suurvallalta kaikkoavat kaverit

Perinteisesti EU:n ja Venäjän välillä tasapainoileva Valko-Venäjä on täysin riippuvainen Venäjän tuesta. Maiden diktaattorien välinen side voi kuitenkin katketa, ellei Venäjä onnistu kääntämään sotaa edukseen.

– Valko-Venäjäkin on varmaan huomannut, ettei Venäjän mahti ole niin suurta kuin Venäjä on maalannut. Jos Ukraina voittaa sodan, luulen, että Valko-Venäjällä pohditaan uutta suuntaa, Aaltola arvioi.

Tämä tiedetään myös Venäjällä, jolla ei sen vuoksi ole varaa hävitä sotaa.

Aaltolan mukaan Venäjän tukijavaltiot ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Venäjän huono sotamenestys nakertaa Putinin kannatusta myös kotimaassa.

– Täällä ei kannattaisi pelätä, mutta Kremlissä kannattaa, hän toteaa.

Suomen ainoa potentiaalinen huoli Venäjän suhteen on tällä hetkellä se, jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Voiton jälkeinen Venäjä saattaisi Aaltolan mukaan olla tulevaisuudessa uhka koko Itämeren alueelle. 

– Nyt kannattaa olla etupainotteinen Ukrainan tukemisen kautta, jos haluamme estää sen, ettei Venäjä ole valtiollisena toimijana uhka Suomelle lähivuosina, Aaltola muistuttaa.

Aaltolan mukaan myös Venäjän häviössä on riskinsä. Silloin Venäjän sisäinen valtakamppailu voi läikkyä rajojen yli esimerkiksi ihmisvirtoina tai muina hallitsemattomina toimina.

Putinin raja menee ydinaseissa

Venäjän viimeisin ja epätoivoisin kortti on ydinasekortti, jota Putin on heilutellut tasaisin väliajoin.

Aaltola ei usko, että Venäjä lisää ydinasepelottelua, koska Kiina näkisi sen haitallisena. Aaltolan mukaan Venäjän ydinasekynnys tuskin ylittyisi edes siinä tapauksessa, että Ukraina valtaisi alueita, joita Putin nyt yrittää liittää Venäjään.

– Jos Venäjä tämän tekisi, sillä olisi seurauksensa. Se johtaisi Venäjän karkottamiseen YK:sta, ehkä Kiinankin suostumuksella. Se johtaisi myös Yhdysvaltojen suoriin iskuihin Venäjän hallitsemilla alueilla Ukrainassa. Ydinaseiden käyttö vain alleviivaisi Venäjän tappiot, Aaltola sanoo.

Lue myös: Nöyryyttävä tappio repii Venäjää sisältä päin – sotilasjohtaja vaati ydinaseen käyttöä, mutta kaoottiset venäläisjoukot eivät siihen kykene