Kannattavimpia ovat yleensä suuret maatilat, mutta isot sikatilat ovat poikkeus.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus on paranemassa viime vuodesta selvästi. Tänä vuonna maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on ennusteen mukaan noin 37 400 euroa, kun viime vuoden vastaava ennusteluku oli noin 21 000 euroa.
Tämä johtuu Luken tutkijan Jukka Tauriaisen mukaan useista eri tekijöistä.
– Taustalla on etenkin hintasuhdanteiden ja satomäärien muutos. Tiloilla on myös tehty toimia kannattavuuden parantamiseksi ja valintoja sen suhteen, mitä tuotetaan tai kylvetään peltoon.
Kannattavuutta on parannettu monin eri tavoin, kuten investoimalla koneisiin tai laitteisiin, tarkistamalla viljelyssä lannoitusta tai korvaamalla nautatiloilla ostorehua nurmirehulla ja itse tuotetulla viljalla.
Luonnonvarakeskuksen ennuste maatilojen kannattavuudesta perustuu noin 630 maatalousyrityksen tilinpäätös- ja tuotantotietoihin. Se kuvaa noin 24 000 suurimman alan yrityksen keskimääräisiä tuloksia.
Nämä tilat viljelevät noin 90 prosenttia Suomen peltoalasta ja tuottavat yli 95 prosenttia maatilatuotannon tuettomasta arvosta.
Valtava rakennemuutos
2000-luvulla maatilojen koko on suunnilleen kaksinkertaistunut.
– Samalla maatilojen määrä on puolittunut. Valtava rakennemuutos on meneillään, ja se vaikuttaa kannattavuuteen. Isot tilat ovat tehokkaampia ja tuottavampia, Tauriainen sanoo.
Koko kuva on kuitenkin Tauriaisen mukaan sellainen, että maatilojen kannattavuudessa on haasteita ja vaihtelu tilojen välillä on suurta. Viime vuonna pieniä, alle 15 000 euron vuosittaiseen liikevaihtoon yltäviä tiloja oli noin 17 000. Kaikkiaan maatiloja oli noin 43 000.
Kokoluokan lisäksi myös tuotantosuunta vaikuttaa kannattavuuteen. Luonnonvarakeskuksen mukaan kannattavuus on kohentunut eniten nauta- ja siipikarjatiloilla sekä suurissa vihanneksia tuottavissa kasvihuoneyrityksissä, kuten Pohjanmaan tomaattiviljelmillä.
