Ruutuaika on etenkin monille lapsiperheille tuttu käsite, mutta tulisiko tarkkojen tuntimäärien sijaan puhua kulutetun sisällön laadusta?
Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin torstaina laadukkaasta ruutuajasta.
Lapset tarvitsevat riittävästi unta, liikuntaa ja kasvokkaisia vuorovaikutussuhteita, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusasiantuntija Rauna Rahja.
Tarkkaan määrätyissä ruutuajoissa on usein kyse juuri siitä, että lapsen päivän pitäisi ensisijaisesti pitää sisällään kasvun ja kehityksen kannalta hyödyllisiä asioita.
– Pidän ruutuaikaa suhteellisen kätevänä työkaluna perheisiin, joissa tarvitaan jonkinlaista tukea, Rahja sanoi lähetyksessä.
Rahja kuvailee ruutuaikaa hyväksi ohjenuoraksi, mutta sen seuraamisen ei tulisi rajoittua vain määrään.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on tekemässä uusia suosituksia lasten ja nuorten vapaa-ajan digimedian käytölle.
Lue myös: Pilaako puhelin muistin? Tutkimuksessa yllätystulos "digidementiasta"
Mitä ruutuaika oikeastaan edes on?
Elokuvatutkija Marjo Kovanen haastaa pohtimaan, mitä ruutuaika oikeastaan edes on.
– Monesti ruutuajasta puhuttaessa viitataan tällaiseen ruudun äärellä vietettyyn aikaan yksin, mutta ruutujen äärellä voidaan olla myös yhdessä, esimerkiksi elokuvateatterissa, Kovanen sanoi lähetyksessä.