Kiihtyykö sydämesi syke välillä nopeaksi tai epätasaiseksi? Saatat kärsiä eteisvärinästä.
Sydämen lisälyöntejä on ajoittain kaikilla. Erilaisia pitkittyneitä sydämen rytmihäiriöitäkin on olemassa runsas määrä, mutta niistä ehdottomasti yleisin on eteisvärinä.
– Aikuisikäisellä eteisvärinä tulee jossakin vaiheessa kohdalle 25 prosentin todennäköisyydellä, sanoo kardiologi Mika Lehto.
Yleisesti ottaen eteisvärinä on sydämen eteisten rappeumasairaus. Se oireilee nopeana ja epätasaisena sykkeenä. Rytmihäiriön aikana otettu sydänfilmi eli EKG varmistaa diagnoosin. Noin kymmenen prosenttia potilaista ei kuitenkaan havaitse merkkejä ollenkaan.
– Lapsilla ja nuorilla eteisvärinä on äärimmäisen harvinaista. Esiintyvyys kasvaa neli–viisikymppisillä, ja keskimäärin potilaat ovat noin 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaista runsaat kymmenen prosenttia ja koko väestöstä noin kaksi prosenttia eli 100 000 ihmistä sairastaa tautia, Lehto sanoo.
Verenpainetauti merkittävin riskitekijä
Eteisvärinään ei yleensä löydy yhtä selkeää aiheuttajaa.
– Liikalihavuus tai muut sydän- tai verenkiertosairaudet, kuten läppäviat, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti kuitenkin kasvattavat riskiä sairastua. Merkittävin taustavaikuttaja on verenpainetauti, joka löytyy 50–80 prosentilla potilaista, Lehto sanoo.
Sitä, pystytäänkö tautia ehkäisemään, on tutkittu hyvin vähän.
– Tietysti terveet elämäntavat ja normaalipainossa pysyttely saattavat auttaa. Jos henkilö sairastaa verenpainetautia, myös sen asianmukainen hoito lääkkeillä pienentää riskiä.
