Sanakirjat ovat katoava luonnonvara. Kustantamoista kerrotaan, että kieltenopiskeluun tarkoitettujen sanakirjojen painaminen on lopetettu kannattamattomana.
Sanakirjoja ei enää tavallisista kirjakaupoista löydä, ja siihen on hyvä syy. Niitä ei enää Suomessa juuri paineta.
Sanoma Pro lopetti sanakirjojen tuotannon vaiheittain vuosien 2016–2017 aikana, ja Gummerukselta kerrotaan, että viimeisin painos Suomi‑Englanti‑Suomi‑taskusanakirjasta on vuodelta 2019 ja Matkalle mukaan ‑sarjan sanakirjoista vuodelta 2020.
Antikvariaateista sanakirjoja vielä löytyy, erityisesti haetaan harvinaisempien kielten, kuten japanin, sanakirjoja.
– Haetaan erikoissanakirjoja tai klassillisia kieliä, kuten latinaa ja kreikkaa. Mutta ihan tavallisia englanti-suomia, niitä ei kovinkaan paljon. On olemassa sellainen pieni porukka, kun liikkuu kyllä näiden perässä, kertoo antikvariaattiyrittäjä Cecil Hagelstam Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Viime viikolla eräs mies tuli hakemaan sanakirjoja, ja hän sitten osti kassillisen niitä eri kielten sanakirjoja, toteaa puolestaan Antikvaarinen kirjakauppa Johannes -yrityksessä työskentelevä Marjatta Hallila.
Sanakirja vaatii pysähtymään
Suomen Kieltenopettajaliiton puheenjohtaja ja kieltenopettaja Outi Vilkuna puolustaa fyysistä sanakirjaa ja sellaisen merkitystä oppimisen ja opiskelun kannalta.
– Sanakirjalla on paljon vaikutusta, koska se vaatii ihmistä pysähtymään sen ääreen.
– Silloin on mahdollista tapahtua myös syväoppimista. Voi esimerkiksi oppia sanaluokkia ja sanojen välisiä yhteyksiä ja merkityksiä.