Satakunnan hyvinvointialue rekrytoi hoitajia Sambiasta – mutta miksi juuri sieltä?

Sambia valikoitui kohteeksi Lanteen mukaan siksi, että siellä on paljon hoitajia työttömänä ja joka vuosi valmistuu 11 000 uutta sairaanhoitajaa.

– Sambian näkemyksen mukaan on parempi, että he lähtevät työskentelemään ulkomaille valmistuttuaan kuin että jäisivät maahan työttöminä. 

Lue myös: Ministeri Kiuru: "Tukityöt siirrettävä pois sote-ammattilaisilta" – ministeriö ratkoisi hoitajapulaa lisäämällä koulutusmääriä ja rekrytoimalla ulkomailta

Sambialaishoitajat aloittavat hoitaja-avustajina

Satakunnan hyvinvointialueen edustajat ovat parhaillaan Sambiassa haastattelemassa potentiaalisia tulijoita ja rekrytoimassa heitä Suomeen koulutettaviksi.

Lanteen mukaan opiskelijat olisivat Suomessa tavoitteen mukaan toukokuussa ja koulutus alkaisi kesäkuussa. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. 

Sambialaishoitajat eivät ainakaan alussa työskentele sairaanhoitajina vaan hoiva-avustajina. Taustalla ovat Suomen lain asettamat vaatimukset hoitajille ja toisaalta kielitaitovaatimus. 

– Sambian sairaanhoitajan koulutus ei ole hyväksyttävissä suoraan Suomessa, Lanne selvittää MTV Uutiset Livessä. 

Lue myös: Meilahdessa jopa irtisanouduttu kroonisen parkkikaaoksen takia – tilanne pahentunut uusien tilojen myötä: “Tilanne ei hoitajien rekrytointia helpota”

Sambiassa opiskellaan jo suomea

Hoiva-avustajat työskentelevät pääosin ikäihmisten kanssa, jolloin kielimuuri saattaa muodostua haasteeksi. Suomen kielen taito onkin Lanteen mukaan avainasemassa rekrytoinnissa jo asiakas- ja potilasturvallisuuden takia. 

– On totta, että suomen kielen osaamisen taito on ihan keskeinen, jos hoiva-alalla ja erityisesti ikäihmisten parissa toimii. Kajaanin ammattikorkeakoulun avustuksella (valikoidut) sambialaishoitajat opiskelevat jo suomea paikallisessa yliopistossa. He saavuttavat siellä kehittyvän peruskielitaidon tason ja se on ehto sille, että he voivat tulla Suomeen ja aloittaa meillä opinnot. Arjessa työpaikoilla ja koulutuksessa kielitaito sitten kehittyy. 

– Hyvin vahva suomen kielen opintojen satsaus tähän koulutukseen liittyy. 

Samaan aikaan valmennetaan ja tuetaan työyhteisöjä kohtaamaan uusia, erilaisesta kulttuurista tulevia työntekijöitä. 

– Suomen kieli on avainasemassa tässäkin asiassa.

Myös mahdollisille puolisoille pyritään etsimään työtä, jos heillä on osaamista aloilla, joissa Suomessa vallitsee hoitoalan ohella työvoimapula.

Mitä tämä kaikki tulee maksamaan, ja miten koulutetut hoitajat saadaan kotoutumaan ja pysymään Suomessa? Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta.

Lue myös: Petteri Orpo kaipaa kriisiryhmää hoitajapulan ratkaisemiseen – Li Andersson povaa vanhuspalvelujen rahoituksesta eduskuntavaalien teemaa 

Porissa 11 hoitajaa Espanjasta

Porin perusturvaan tuli viime elokuussa 11 hoitajaa Espanjasta.

Marika Lanteen mukaan he kaikki ovat vielä Porin perusturvassa.

– Toki yksittäisiä pettymyksiä saattaa olla, mutta ei ole kantautunut korviini, että olisi mennyt pahasti pieleen.