Eteläisen Suomen lumettomalla ja sateisella talvella on ikäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Sadetalvena pelloilta vesistöihin päätyvät ravinnevalumat ovat moninkertaiset verrattuna pakkastalveen. Näin on käynyt myös tänä talvena.
Ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja ruokkivat levien kasvua. Ilmastonmuutoksen myötä sadetalvet yleistyvät entisestään ja se uhkaa tehdä tyhjäksi tähänastiset ponnistukset Itämeren tilan parantamiseksi.
Vesisade on ollut tämän talven yleisin säätyyppi eteläisessä Suomessa. Vesistöjen tilan kannalta tilanne on surkea: jatkuvat sateet huuhtovat ravinteet pelloilta lähivesistöihin. Pakkastalveen verrattuna ravinnevalumat ovat moninkertaisia.
– Jos otetaan esimerkiksi tämä Vantaanjoki, siinä virtasi noin viisinkertainen määrä fosforia verrattuna vuoteen 2018, laskee vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta.
Joulukuussa kevättulvia suuremmat ravinnevalumat
Sopivissa sääolosuhteissa ravinnevalumat voivat olla todella suuria.
– Yhden viikon aikana esimerkiksi Lounais-Suomen joissa saattaa tulla yli puolet vuotuisesta ravinnevirtaamasta ja viimeisen vuosikymmenen aikana näin on useampana vuonna käynytkin, huomauttaa Räike.
Aiemmin suurimmat fosforivalumat kirjattiin yleensä kevättulvien aikana, mutta nyt suurimmat valumat mitataan usein joulukuussa. Niin kävi myös viime vuonna. Ilmastonmuutoksen myötä sateiset talvet yleistyvät entisestään.
