Suomen Pankki arvioi perjantaina kello 10 alkavassa tilaisuudessa Ukrainan sodan vaikutuksia Suomen taloudelle. Näytämme tilaisuuden suorana tässä artikkelissa.
Tiedotustilaisuudessa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kävi läpi kriisin vaikutuksia Suomen taloudelle ja Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksessa päätettyjä asioita.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen puolestaan avaa pakotteiden vaikutusta Venäjän talouteen ja puhuu raaka-aineiden hinnoista.
Suomen Pankki kertoo tiedotteessaan, että vaikka energian ja raaka-aineiden hinnat sodan takia nousevat, kansainvälinen kauppa hankaloituu ja talouden toimijoiden luottamus heikkenee, euroalueen talous on muuten vankalla pohjalla ja sitä tuetaan mittavin toimin.
Inflaatiota oli eurolueella helmikuussa 5,8 prosenttia, ja sen arvioidaan nopeutuvan vielä jonkin aikaa.
Suomen talouskasvu hidastuu, vientimarkkinat heikentyvät ja hinnat pysyvät korkeina
Suomen Pankin mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,5–2 prosenttiin. Aiempi ennuste on ollut 2,6 prosenttia.
Suomen Pankki myös arvioi hintojen nousevan tuntuvasti. Inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen nousun jälkeen.
Olli Rehn totesi tiedotustilaisuudessa muun muassa, että viime vuoden positiivinen talouskehitys on saanut uuden varjon Venäjän Ukrainaan kohdistaman brutaalin hyökkäyksen seurauksena.
– Sodan synnyttämä epävarmuus vaikuttaa nyt paljon ihmisten mieliin ja sitä kautta talouteen. Talous on myös kansanpsykologiaa.
Suomen Pankki ilmoittaa julkaisevansa väliennusteen sijasta kaksi laskelman kriisin vaikutuksista Suomen talouteen.
Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuisivat Suomen Pankin mukaan pääosin vuoteen 2022 ja Suomen talous kasvaisi noin 2 prosenttia.
Toisessa laskelmassa Suomen vientimarkkinat heikentyvät enemmän ja raaka-aineiden sekä energian hinnat pysyvät sodan takia pidempään korkeina.