Sitra ja Luke: Kasviproteiineista voisi tulla Suomen viennin moottori

Suomalaiset kuluttavatkin proteiineja yli tarpeidensa, mutta tuotantomääriä halutaan silti lisätä merkittävästi. 

Luken erikoistutkija Csaba Jansik kertoo STT:lle, että syyt tavoitteille löytyvät valtionrajat ylittävästä ajattelumallista.

– Usein oletetaan, että tuotanto on kulutuksemme peilikuva, mutta näin ei ole. Koemme maailmassa niin suuria muutoksia ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten muutosten seurauksena, että meillä on globaali vastuu tuottaa sen verran kuin edellytyksiä on, hän sanoo STT:lle.

Lue myös: Paras proteiinin lähde? Näitä Hanna Partanen suosittelee jokaisen ruokavalioon

Kasvit eivät syrjäytä eläimiä

Luken haaveissa Suomi onkin kymmenen vuoden kuluttua vientivetoinen, ainakin mitä tulee kasviproteiineihin.

– Helmikuussa laskimme, että vuonna 2035 Suomen maataloudessa saataisiin tuotettua noin 90 miljoonan kilon verran kasviproteiinituotteita. Niistä kaksi viidesosaa päätyisi kotimaan kulutukseen ja loput vientiin, Jansik kertoo.

Kulutus on edelleen vahvasti eläinperäisiin elintarvikkeisiin nojaavaa. Vaikka kasviproteiinien kysyntä on kasvanut, viime vuonna eläinproteiinit kattoivat 62 prosenttia kaikesta kulutetusta proteiinista.

Eläinpohjaisten proteiinien kohdalla Suomi on 80-prosenttisesti omavarainen. 

Jansik kuitenkin teroittaa, että kasviproteiinituotannon kasvattamisella ei tarkoiteta kotieläinten osuuden laskemista maataloudessa. Vientiä halutaan kasvattaa myös eläinperäisillä tuotteilla.

Jansik myöntää, että tutkimuksen perusteella ehdotetut toimenpiteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Tuotannon nousuun saaminen vaatisi hänen mukaansa satojen miljoonien eurojen investointeja tuotannon kapasiteettiin, minkä lisäksi saman verran tulisi satsata myös tuotekehitykseen.

– Voin suoraan sanoa, että kaiken pitäisi sujua kuin Strömsössä. Tässä on se potentiaali, mikä on saavutettavissa, mutta on hyvin eri asia, mitä oikeasti saavutetaan tulevien 15 vuoden aikana, Jansik summaa.