Sitran jättikatsaus: Maailman kehityskulkua katsottava laajemmin – "Yllätykset tulevat, kun pidetään kiinni vanhoista tulevaisuudenkuvista"

Ihmisten hyvinvointi on koetuksella, kun monet samanaikaiset muutokset vaikuttavat arkeen.

Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin, millä on vaikutuksia muun muassa työikäisten määrään ja hyvinvointivaltion rahoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja demokratiaan. Yleinen epävarmuus tulevasta voimistaa mielenterveysongelmia.

– Hyvinvoinnin haasteet olivat mukana jo edellisessä raportissa, mutta nyt vahvemmin otsikkotasolla. Niihin on tartuttava.

Kriisien kasautuessa yhteiskunnat ovat koetuksella. Demokratian kamppailu ja geopoliittinen valtataistelu on tullut ryminällä takaisin, ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin horjuu, selvityksessä kuvaillaan.

Kilpailu digivallasta kiihtyy, ja teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen.

– Datatalous painottuu katsauksessa aikaisempaa enemmän. Esille nousevat reilut pelisäännöt ja EU:n ajama versio datataloudesta, Dufva kertoo.

Megatrendiselvityksen mukaan talouden perusta rakoilee, kun globaali eriarvoisuus kasvaa ja ekologinen kestävyyskriisi etenee.

Tarve uudistaa taloutta voimistuu.

– Talouskeskusteluun on tullut laajempi ymmärrys luonnon merkityksestä, puhutaan esimerkiksi luontopääomasta.

Ymmärrystä yllätysten aikaan

Sitran selvityksessä korostetaan, ettei mikään muutos tapahdu muista irrallaan.

Siksi yksittäistä megatrendiä tärkeämpää on tarkastella niiden välisiä kytköksiä. Esimerkiksi ympäristön tila heijastuu geopolitiikkaan, talouden toimintaedellytyksiin ja ihmisten hyvinvointiin.

Mutta mitä yllätyksiä on vielä luvassa?

– Uusi pandemia, yhteiskunnan infraan liittyvät haavoittuvuudet – kun tulevia yllätyksiä listataan, usein mainitaan myös aurinkomyrsky, Dufva kertoo mutta lopettaa ennakoinnin lyhyeen.

Lue myös: Kommentti: Hyvästi annus horribilis 2022 – tervetuloa, toivottavasti, annus mirabilis 2023

– Ei koronaviruspandemia tai nykyinen geopoliittinen tilanne tullut yllätyksenä niille, jotka olivat perehtyneet asioihin. Yllätykset tulevat siitä, että pidetään kiinni vanhoista tulevaisuudenkuvista eikä tiedosteta, mikä on jo muuttunut.

Dufva painottaa, ettei kaikkeen voi varautua, mutta nykykriiseistä on opittava hyviä toimintamalleja tulevaisuuteen.

– Hämmentävän paljon on ollut puhetta paluusta vanhaan normaaliin, vaikka tätä turbulenssia pitäisi ajatella uuden rakentamisen aikana – miten uudistetaan energiajärjestelmää, talousajattelua ja vahvistetaan demokratiaa, jotta Suomi ja maailma olisivat kestävämpiä ja reilumpia vuonna 2030.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Sitran verkkosivujen mukaan sen visiona ja tavoitteena on Suomi, joka menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta ja jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Trendiraportissa todetaan avoimesti, että Sitran visio on katsauksen lähtökohtana.

– Itse pohdin, mikä olisi mahdollisimman hyödyllistä tietoa tässä ajassa. Trendiraportteja tehdään paljon, mutta suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta niitä on vähän tarjolla, Dufva sanoo.

Hänen mielestään Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna hyvä ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun perinne.

– Esimerkiksi valtioneuvoston tulevaisuusselontekoja on tehty jo pitkään. Ennakointia on niin julkishallinnon kuin yrityselämän puolella, mutta kokonaiskuvassa on parannettavaa. Siksi raportti on tehty.

Selvityksessä on trendilistauksen lisäksi haluttu pohtia myös sitä, miten ja mihin asioihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa.

– Tuomme myös esiin muutoksen esteitä ja ajatusjumeja, jotka saattavat estää näkemästä uusia mahdollisuuksia.

Synkkien ja epävarmojen näkymien vastapainoksi selvitys tarjoaa myös toivoa.

– Olemme kollegoiden kanssa keskustelleet paljon siitä, mitä toivo tarkoittaa tänä aikana. Raporttia kirjoittaessa selkiytyi se, ettei ole vastuullista maalata nykytilanteesta parempaa kuvaa kuin se on tai sanoa, että kaikki kyllä järjestyy, Dufva myöntää.

Tulevaisuusasiantuntija ei silti suostu pessimistiksi.

– Itse oikeastaan sisuunnuin megatrendeistä. Ymmärsin, että toivo on toimintaa. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kiinni siitä, mitä teemme tällä hetkellä, Dufva toteaa.