Sorruitko väsyneenä ylihinnoiteltuun roskaruokaan? Tiede selittää, mistä käytös johtuu – eikä kyse ole hormoneista

Seuraavana aamuna kotonaan yöpyneet miehet arvioivat nälkäänsä ja ruokahaluaan. 32 osallistujasta 29:n verensokerit mitattiin, kuten myös tietyt stressiin ja ruokahaluun linkitetyt hormonitasot.

Osallistujat ottivat lisäksi osaa kokeeseen, jossa heille esiteltiin erilaisia ruokalajeja. Miesten piti päättää, kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan epäterveellisistä ja energiapitoisista ruoista, kuten suklaapatukoista. Sen jälkeen miehille näytettiin ehdotettua hintaa ruokakuvan yhteydessä ja kysyttiin, olisivatko he todella valmiita maksamaan ruoasta pyydetyn hinnan. Samalla miesten aivojen toimintaa kuvattiin.

Viikko kokeen jälkeen koeasetelma toistettiin, mutta nyt unettoman yön viimeksi viettäneet miehet pääsivät kotiinsa nukkumaan ja kotonaan nukkuneet jäivät laboratorioon valvomaan.

Univaje muutti aivojen aktiivisuutta

Tulosten mukaan kaikilla osallistujilla oli mahdollisesta univajeesta huolimatta yhtä suuri nälkä ja samanlaiset hormoni- ja verensokeritasot. Yön valvoneet miehet olivat kuitenkin valmiita maksamaan esitellystä ruoasta enemmän kuin levänneet osallistujat. Lisäksi univajeesta kärsivien miesten veressä oli enemmän ”nälkähormonina” pidetyn greliinin sukulaishormonia desasyyligreliiniä.

Aivojen toiminnallisessa kuvantamisessa puolestaan selvisi, että univajeesta kärsivien osallistujien aivojen mantelitumakkeen aktiivisuus oli suurempaa heidän nähdessään kuvia ruoasta. Mantelitumakkeesta on suora ratayhteys useisiin käyttäytymistämme sääteleviin keskuksiin.

Kun osallistujille näytettiin ruokakuvia ja niistä pyydettyä hintaa, tutkijat huomasivat aivojen hypotalamuksen suuremman aktiivisuuden olevan yhteydessä siihen, kuinka paljon miehet olivat valmiita ruoasta maksamaan. Hypotalamus on aivojen osa, joka rekisteröi elimistön tarpeita ja kontrolloi muun muassa nälkää, janoa, väsymystä, unta ja sisäistä kelloa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Väsyneenä ruokavalinnat ovat usein epäterveellisiä. Kuvituskuva.Shutterstock

LUE MYÖS: Näin univaje vaikuttaa aivoihin

Tutkijatiimi huomasi myös, että univajeesta kärsivien miesten veressä oli enemmän desasyyligreliiniä kuin yönsä nukkuen viettäneillä osallistujilla. Hormonin määrä ei kuitenkaan näyttänyt olevan yhteydessä aivojen aktiivisuuden muutoksiin ja nälkään. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että huonot unet eivät vaikuta vain hormoneihin vaan myös aivojen toimintaan.

Tutkijatiimi ei kuitenkaan löytänyt linkkiä aivojen aktiivisuuden muutosten ja greliinin sukulasihormonin välillä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että univaje vaikuttaa vaikuttaa aivojen aktiivisuuteen eikä vain hormoneihin.

The Guardian -lehdelle puhunut neurotieteilijä Christian Benedict kertoi, että väsyneenä ihmisen aivot käyttävät tavallista enemmän energiaa. Tämän vuoksi aivoista saattaa lähteä signaaleja, jotka nostavat ruokahalua. Väsyneet aivot eivät myöskään halua kuluttaa turhaa energiaa impulssien hallitsemiseen. Benedict ei ollut osallisena tutkimuksessa.

LUE MYÖS: 10 tapaa hillitä nälkää – laihdu näillä vinkeillä!

Lähteet: The Guardian, Daily Mail