Suomalaiset aiempaa varovaisempia netissä – lähes jokainen on joutunut huijausyrityksen kohteeksi

– Viestintä aiheesta on vaikeaa, mutta siitä pitäisi puhua ymmärrettävästi, ei teknisesti. Kyberkuplan sisällä olevien asiantuntijoiden kuuluu kertoa asioista ymmärrettävästi, Mäkelä sanoo.

Vaikka monet kertovat tunnistavansa huijauksen, edelliseen kyselyyn verrattuna entistä useampi kertoi, ettei ole ilmoittanut huijauksesta. Huijatuksi tulleista 28 prosenttia kertoi ottaneensa yhteyttä huijaukseen liittyvään palveluntarjoajaan. Vain 22 prosenttia oli tehnyt rikosilmoituksen.

Huijarit hyväksikäyttävät luottamusta viranomaisiin

Mäkelän mukaan soittajan numeron väärentämistä hyödyntävät huijauspuhelut ovat vähentyneet ja huijaukset ovat siirtyneet enenevässä määrin pikaviestipalveluihin. Huijarit ovat pyrkineet väärentämään ulkomailta tulevat puhelut niin, että soittajan numerona näkyy suomalainen numero tai esimerkiksi viranomaisen numero. Operaattorit tunnistavat yleensä väärennysyritykset, ja puhelun saajalle näkyy vain tuntematon numero.

Huijarit lähettävät viestit usein viranomaisten tai esimerkiksi poliisin, Postin tai pankkien nimissä.

– He käyttävät hyväkseen ihmisten luottamusta viranomaisiin, Mäkelä sanoo.

Kyberturvallisuuskeskus saa vuosittain tuhansia ilmoituksia kyberhuijauksista. Vuonna 2022 ilmoituksia tuli noin 8  800. Tretjakovin mukaan suurin osa niistä koskee ilmoittajien havaitsemia huijausyrityksiä. Vähemmistössä ovat tapaukset, joissa ilmoittajaa todella on huijattu.

– Huijauksiin käytetään kaikkia mahdollisia välineitä, mutta yksi suosituimmista on sähköposti. Jotkin huijauksista ovat kömpelöitä ja jotkin paremmin laadittuja, Tretjakov kertoo.

Huijatuksi tuleminen voi aiheuttaa häpeää

Huijausyritykset koskevat Tretjakovin mukaan toisinaan hyvin yksityisiä asioita. Romanssihuijauksissa huijari tekeytyy romanttisesti kiinnostuneeksi uhrista ja pyytää tältä rahaa. Osa uhreista on menettänyt suuria summia.

– Tällaisen huijauksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa häpeää, eikä uhri aina suostu uskomaan tulleensa huijatuksi. Meidän on myös vaikeampi saada ilmoituksia näistä huijauksista, Tretjakov sanoo.

Toinen häpeää aiheuttava huijaus ovat niin sanotut pornokiristykset. Uhri saa sähköpostin, jossa kerrotaan, että hänen tietokoneelleen on tunkeuduttu ja nauhoitettu uhrin aikuisviihteen katselua. Todellisuudessa huijari vain kokeilee onneaan, Tretjakov kertoo.

Huijausyrityksistä on Tretjakovin mukaan mahdollista selviytyä maalaisjärjellä ja varovaisuutta noudattamalla. Tietoturvaohjeisiin voi perehtyä esimerkiksi kyberturvallisuuskeskuksen ohjepankissa. Käyttöön kannattaa ottaa ainakin kaksivaiheinen tunnistautuminen ja valita joka palveluun eri salasana. Verkkopankkiin Tretjakov neuvoo kirjautumaan puhelimeen ladatun sovelluksen, ei linkkien kautta.

– Jos jokin tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, ei se yleensä sitä myöskään ole, Tretjakov sanoo.