Suomalaisilla jopa satojatuhansia turvattomia reitittimiä, joista supo älähti – näin vältät vakoojan

Lue myös: Onko jääkaappisi tietoturvariski? Asiantuntija listaa kolme perusasiaa, joista jokaisen tulisi huolehtia

Satojatuhansia vakoilulle alttiita laitteita

Teleoperaattori Telian mukaan suomalaiskodeissa ja mökeillä hurisee parhaillaan miljoonia reitittimiä. Telian mukaan merkittävä osa niistä muodostaa mahdollisen turvallisuusriskin ja vaatisi toimia uhan torjumiseksi.

– Yli viisi vuotta vanhat reitittimet muodostavat suurimman riskin, sillä niihin ei välttämättä ole enää saatavissa tietoturvapäivityksiä. Tällaisia reitittimiä löytyy suomalaiskodeista useita satoja tuhansia, Telian laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Markku Saranpää kertoo tiedotteessa.

Saranpään mukaan suomalaisilla on käytössään kaikkiaan yli kolme miljoonaa kiinteää ja langatonta reititintä.

Esimerkiksi uudemmat, operaattoreilta hankitut reitittimet päivittyvät automaattisesti.

Elisan turvallisuusjohtajan Jaakko Walleniuksen mukaan kilpailevat yhtiöt tekevät Suomessa poikkeuksellisen paljon yhteistyötä turvallisuusasioissa.

– DNA ja Telia ovat meidän kovia kilpailijoitamme. Mutta silloin kun puhutaan turvallisuudesta, varautumisesta ja kansallisesta intressistä, me teemme yhteistyötä siinä rajoissa kuin kilpailijat pystyvät. Ja sitä ovat Traficom ja muut viranomaiset meidän kanssamme tekemässä.

Lue myös: Näillä kolmella asialla pidät tietoturvasi kunnossa

Suomalaiskodin kautta päästään käsiksi isoihin kaloihin

Miten vakoilu kotireitittimien kautta sitten käytännössä tapahtuu?

Tietoturva-asiantuntuja Petteri Järvinen kertoo MTV Uutiset Livessä, että riskejä on kolmenlaisia.

– Jos ulkopuolinen hyökkääjä saa kotilaitteen haltuunsa, hän pystyy reitittämään yhteytensä kodin kautta varsinaiseen häntä kiinnostavaan kohteeseen, olipa se vaikkapa teollisuusvakoilua tai -häirintää.

– Toinen riski liittyy Suomeen. Kun päästään suomalaisen kodin reitittimeen, saadaan suomalainen ip-osoite, joka avaa pääsyn sellaisiin suomalaiskohteisiin, jotka muuten on blokattu ulkomailta geoblokkauksella.

Reitittimiä käytetään apuvälineinä myös erilaisissa palvelunestohyökkäyksissä.

"Kukaan ei halua olla pahantahtoisen toiminnan välikappale"

Rikollisten tavoite on peitellä suomaisreitittimiä käyttämällä omat jäljet.

– Yhteys ei näytä tulevan sieltä, mistä se oikeasti tulee, vaan jäljet päättyvät suomalaiseen kotitalouteen. Se voi aiheuttaa vahinkoja itselle, naapurille, koko Suomelle tai jollekin ulkomaiselle taholle.

– Kukaan meistä ei tietenkään halua olla pahantahtoisen toiminnan välikappaleena tietämättään, eli pidetään huolta näistä laitteista, niin kuin supo neuvoi.

Järvinen kertoo supon tavoin, että turvallisimpia ovat sellaiset ratkaisut, joissa operaattori toimittaa sekä nettiyhteyden että laitteen, koska silloin se on yleensä operaattorin etäylläpidossa.

Lue myös: Miten pääsisit verkkopankkiin, jos puhelimesi varastettaisiin? Toimi näin ennen lomia – "Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat..."

Lypsykonekin voi olla turvariski

Reitittimen kautta menevät kotitalouksissa yhteydet myös muihin kodin laitteisiin.

–  Tiedetään tapauksia, joissa jopa lypsykonetta, kitaravahvistinta, älytelevisioita tai älyvaloja on hyödynnetty tähän samaan tarkoitukseen. Kaikkien laitteiden, jotka ovat kiinni netissä, päivittämisestä ja turvallisesta asentamisesta kannattaa pitää huolta, Järvinen totesaa.

Myös Telia Finlandin turvallisuusjohtaja Kalle Kaasalainen varoittaa luottamasta siihen, että "eivät minun tekemiseni ketään kiinnosta".

– Että vaikka sinne omiin lomakuviin ei sinänsä kenelläkään olisi kiinnostusta tulla, reitittimiä voidaan käyttää hyökkäyksissä.

Lue myös: Viekkaat vakoojat urkkivat verkossa salaisuuksia niin, että tavallinen kansalainen joutuu syntipukiksi – robotti-imurikin voi olla heikko kohta

Vakoojia on joka puolella

Järvisen mukaan vakoilua tai sen yrityksiä tapahtuu suomalaiskodeissa kaiken aikaa.

– Kun fyysinen liikkuminen rajan yli on vaikeaa, autoja ei päästetä rajan yli, verkkomaailman kautta pääsee tekemään vahinkoa. Siksi suojaamiseen pitää kiinnittää nyt aivan erityistä huomiota.

Järvinen kertoo, että Suomen kannalta kiinnostavia mahdollisia valtiollisia vakoilijatahoja ovat Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea. 

Uutista korjattu 13.10. kello 8.33.: Jaakko Wallenius on Elisan turvallisuusjohtaja, ei toimitusjohtaja.