Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan suomalainen työelämä painii neljän kielteisen kehityskulun kanssa.
Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt, työuupumusoireilu kasvanut ja huoli oman työn tulevaisuudesta kasvanut. Nämä kielteiset kehityskulut selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta Miten Suomi voi?
Tutkimustuloksissa huolestuttavaa on TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan se, että suomalaisella työelämällä on ratkottavana neljän kielteisen kehityskulun haaste.
Samanaikaisesti työn kuormitustekijät ovat kasvaneet, voimavaratekijät heikentyneet, tulevaisuusodotukset muuttuneet epävarmemmiksi ja työuupumusoireilu on lisääntynyt.
Toisaalta hopeareunuksena on se, että muutokset aiempaan ovat lieviä, ja kokonaisuudessaan suomalaisessa työelämässä on edelleen selvästi enemmän hyvää kuin huonoa.
– Nämä eivät ole dramaattisia muutoksia. Nyt ehkä se dramaattisuus tulee siitä, että yhtä aikaa nähdään näitä lieviä kielteisiä muutoksia, Hakanen sanoo STT:lle.
Peräti 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista on huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Vain 16 prosenttia uskoi työnsä muuttuvan tulevaisuudessa parempaan.
Hakanen uskoo, että tässä näkyy Suomen heikko taloudellinen tilanne, joka puolestaan heijastelee globaalia tilannetta ja sen lukuisia epävarmuustekijöitä.
Etätyö vie myönteisiä asioita
Työn voimavarat ovat edelleen varsin hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva. Esimerkiksi reilua kohtelua työssään koki tuoreen tutkimuksen mukaan 79 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime kesänä. Myös työyksinäisyys on hieman lisääntynyt.