Suomalaisukrainalainen kapellimestari konsertoi sodan keskellä Lvivissä: "Jokaisen pommi-iskun jälkeen kansa on entistä vahvempi"

Stasevska alkoi soittaa viulua kun oli kahdeksan, ja päätti 13-vuotiaana oopperaa kuultuaan, että hänestä tulee muusikko.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Stasevska opiskeli Sibelius-Akatemiassan alttoviulun soittoa ja lopulta kapellimestariksi.

Taiteelliseen näkemykseen se, että kotona painotettiin myös ukrainalaista taustaa, ei ole vaikuttanut muuten kuin siten, että Stasevska on ollut aina kiinnostunut myös ukrainalaisesta musiikista.

Vuosien mittaan side Ukrainaan on kuitenkin vahvistunut ja erityinen käännekohta oli vuonna 2014 alkaneet Krimin miehitys ja sota Itä-Ukrainassa.

– Silloin heräsi ajatus, että on uskomatonta, ettei kukaan reagoi Venäjän toimiin, vaan kuukauden päästä bisnestä jatketaan Venäjän kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Suomettuminen oikein haisi poliittisesta ilmapiiristä täällä, Stasevska sanoo.

– Vähän kyynistyin, että varmaan tämä maailma on tällainen, ettei ketään voisi vähempää kiinnostaa, kun siviilejä tapetaan.

Tapahtumilla oli vaikutuksensa myös ukrainalaisen identiteetin vahvistumiseen.

– Tulin tulokseen, että olen suomalainen, jolla on ukrainalainen sydän.

– Monet maahanmuuttajien lapset, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, käyvät varmasti vastaavaa pitkää identiteettiprosessia läpi.

"On todella vaikeaa johtaa venäläistä musiikkia"

Vuoden 2014 tapahtumat ja vuoden alussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan saivat Stasevskan myös tiivistämään suhdettaan ukrainalaiseen musiikkiin.

– Nyt tämän sodan aikana olen ymmärtänyt entistä enemmän, kuinka tärkeää musiikin soittaminen ja niin sanottujen kiellettyjen sekä unohdtettujen ukrainalaisten säveltäjien teosten kaivaminen on.

Kielletyillä säveltäjillä Stasevska viittaa siihen, että Venäjällä on pitkät perinteet ukrainalaisen kulttuurin ja musiikin vähättelyssä ja hävittämisessä.

NKVD eli Neuvostoliiton sisäministeriö ja salainen poliisi polttivat ukrainalaisen säveltäjän Vasyl Barvinskyn partituurit Lvivin filharmonian sisäpihalla ja hän oli 10 vuotta vangittuna, Stasevska mainitsee esimerkin.

Samalla, kun Ukrainalaista kulttuurille ei ole annettu tilaa Venäjällä, venäläistä on nostettu.

– Esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin musiikkia on käytetty paljon imperialismin välineenä. Se ei tee teoksista huonompia mutta on asia, jonka kanssa joudun painimaan. On todella vaikeaa johtaa venäläistä musiikkia tällä hetkellä. Kulttuuri on ollut Venäjällä aina pehmeän vallankäytön väline.

Konserttiin Lviviin Stasevska olikin valinnut pelkästään ukrainalaista musiikkia sellaisilta säveltäjiltä, jotka ovat vielä elossa.

– Merkitsee hyvin paljon, että nyt kaivetaan ukrainalaista musiikkia esiin, soitetaan sitä ja ollaan ylpeitä siitä.

Myös suomalaisten asenteissa korjattavaa

Stasevska sanoo, että ukrainalaisesta kulttuurista on puhuttu aina niin alentavasti ja sitä on yritetty tuhota, joten ukrainalaisille itselleenkään ei ole itsestään selvää, ettei omaa musiikkia ja kulttuuria tarvitse hävetä.

Vaikka kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä, johdattaa se ajatukset myös siihen, mitä Stasevska kertoi oman lapsuutensa kiusaamiskokemuksista – että ne saivat myös häpeämään ukrainalaisia juuria.

Töitä sen eteen, että ukrainalaiset voisivat olla ylpeitä kulttuuristaan, olisi siis tehtävänä myös Suomessa.

Hyökkäyssota on nostattanut solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, mutta suomalaisten ymmärryksessä Neuvostoliitton romahdettua itsenäistyneitä maita kohtaan olisi Stasevskan mukaan parannettavaa.

– Kansat on pistetty samaan koriin, vaikka kaikilla on oma identiteettinsä.

"Jokaisen pommi-iskun jälkeen Ukrainan kansa on vahvempi"

Stasevska lähti Ukrainasta eilen, mutta hänellä on yhä sukulaisia maassa.

Hänen veljensä opiskelee Kiovassa elokuvaohjaajaksi ja on kevään ajan kuvannut dokumenttia Ukrainan tapahtumista.

– On hyvin pelottavaa, että hän elää siellä joka päivät, mutta olen myös ylpeä hänen työstään ja siitä, että hän jäi Ukrainaan.

Stasevska on tehnyt Ukrainaan vapaaehtoistyötä, käynyt ajamassa maahan avustustarvikkeilla täytettyjä autoja, ja suunnittelee tekevänsä niin vastakin.

Myös konsertin oli tarkoitus olla osoitus siitä, että toivoa on.

– Venäjä luulee, että pystyy pelästyttämään ukrainalaiset, mutta jokaisen pommi-iskun jälkeen kansa on entistä vahvempi.

Lue myös: Puolustusvoimain ex-komentaja: Ukrainan sodan panokset ovat kasvaneet – "Huolestuttava kehityskulku"

"Tilanne muuttui vaaralliseksi" – Suomen Kiovan-suurlähetystön päällikkö uskoo, että iskut jatkuvat ja kuolonuhrien määrä kasvaa