Ilman perusopetuksen järjestämislupaa toimivien kotiopetuskoulujen määrä Suomessa on kasvanut. Supon mukaan koulujen opetukseen osallistuu paikoin kymmeniä oppilaita.
Ilman perusopetuksen järjestämislupaa toimivien kotiopetuskoulujen määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina, selviää STT:n suojelupoliisilta (supo) saamien tietojen pohjalta.
Opetukseen osallistuu myös aiempaa enemmän lapsia, joiden on virallisesti ilmoitettu olevan kotiopetuksessa.
Supon mukaan ilman perusopetuslupaa toimivat yksityiskoulut voivat pitkällä aikavälillä olla jopa kansallinen turvallisuusriski. Myös valtiollisilla toimijoilla on kiinnostusta opetuksen järjestämiseen.
Paikoin kouluissa on supon tietojen mukaan jopa useita kymmeniä oppilaita.
Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius toi alun perin lokakuussa Ilta-Sanomien haastattelussa esille supon huolen kotiopetuksen kasvun roolista lasten radikalisoitumisessa.
Tässä jutussa avataan tarkemmin, mihin supon huoli kotiopetuksesta liittyy.
Taustalla fundamentalistista ajattelua
Supon erikoistutkija Anna Santaholma sanoo, että ilman lupia toimivat yksityiskoulut lisäävät koulutuksen eriytymistä ja yhteiskunnallista segregaatiota Suomessa.
Kotiopetuskoulut voivat altistaa opetuksessa mukana olevia lapsia myös esimerkiksi uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle.
– Näiden koulujen taustalla on usein fundamentalistista ja äärikonservatiivista ajattelua. Esimerkiksi äärioikeistolaiset ja ääri-islamin kannattajat suosivat näistä syistä kotiopetusta, Santaholma kertoo STT:lle.
Koulujen opetuksen sisältö ei Santaholman mukaan välttämättä noudata virallista opetussuunnitelmaa ja se sisältää opetussuunnitelman ulkopuolisia elementtejä. Kotiopetuksen järjestäjät voivat käyttää itse tuotettua opetusmateriaalia.