Perinteisissä suurissa medioissa sävy on ollut toistaiseksi maltillinen, mutta pienemmissä medioissa maalataan venäjänvastaisuutta. Tavalliselle suomalaiselle vaikutusyritykset voivat tulla näkyvimmiksi, kun Nato-päätös lähenee.
Kuinka Suomi esitetään tällä hetkellä venäläisessä mediassa?
– Tarinankerronnallisessa propagandassa Suomen lähestyvä Nato-ratkaisu on näkynyt yllättävän vähän. Tilanteesta on uutisoitu suurissa medioissa enemminkin viranomaislausuntoihin nojaten, toteaa Venäjän mediaa ja mediailmiöitä tutkiva tutkijatohtori Teemu Oivo.
Vaikka sävy on ollut melko maltillinen, esitetään Venäjän mediassa, ettei Suomi hyödy Nato-jäsenyydestä ja Venäjä tulee reagoimaan jäsenyyteen.
– Varsinaista suurta propagandista maustetta sävyyn ei olla toistaiseksi lisätty, jos vertaa kuinka kovaa retoriikkaa Venäjän media käyttää monissa muissa kansainvälisen politiikan aiheissa, toteaa Oivo.
Lue myös: "Tyypillinen KGB:n temppu" – ukrainalaisprofessorin mukaan läntinen maailma ei ota historiaa tarpeeksi vakavissaan
Pienissä medioissa propaganda voimakkaampaa
Pienemmissä medioissa maalataan, että Suomessa vahvistuisi nykyään Venäjän-vastainen liike, ja tämä halutaan liittää erityisesti Suomen historiaan natsismin kanssa.
Suomalaisiin päättäjiin on referoitu venäläisissä medioissa kohtalaisesti.
Tavalliselle suomalaiselle Venäjän vaikutusyritykset eivät ole liiemmin näkyneet. Propagandakoneiston kiihtymistä voi kuitenkin olla Oivon mukaan odotettavissa.
– Kovan tason uhkailua ja pelottelua voi olla odotettavissa. Samoin kyberhyökkäyksiä ja erilaista ilkivallan tekoa voi tapahtua.
Pyhäjoen ydinvoimalasta piti tulla venäläisen laitostoimittaja Rosatomin taidonnäyte lännelle. Hanke on kuitenkin kuopattu. Oivan mukaan yhteistyön päättyminen hankkeessa on pidetty melko erillään Ukrainan tilanteesta ja Nato-kysymyksestä.
