Suomi saattaa joutua laittamaan 8,5 miljardia euroa EU:n uuteen koronarahastoon – EK:n Häkämies myöntää riskin Etelä-Euroopan avunpyynnöistä jatkossakin: "Tämä on valtava summa"

– Suomalaiset yritykset ovat riippuvaisia Euroopan markkinoista. 60 prosenttia meidän tavaroiden ja enenevässä määrin palveluiden viennistä menee EU:hun. Jos EU:ssa tulee investointilama, se syventää suomalaisten yritysten ja suomalaisten ahdinkoa entisestään.

Riskit käytävä läpi

Suomella, kuten monella muullakin EU-maalla, on huonoja kokemuksia EU-maille jaettavista talousapupaketeista. Kreikkaa hätälainoitettiin kymmenen vuotta sitten reilusti yli sadalla miljardilla eurolla, ja rahojen takaisinmaksuehtoja ja aikatauluja on venytetty lainoittajien kannalta epäedullisesti jo useaan otteeseen. Suomi on hävinnyt miljardeja.

Tällä kertaa ollaan niin ikään uuden tilanteen edessä. Nyt luodaan täysin uusi rahoitusjärjestelmä, ja sen synnyttämistä riskeistä on käytävä keskustelu. Onko mahdollista, että elvytystä ja tukea tullaan pyytämään jatkossakin, kun talousongelmia ilmenee?

– Tästä on tulossa määräaikainen, ei pysyvä mekanismi. Tämä on tarkoitettu koronaiskun välittömien vaikutusten kääntämiseksi nousuun. Mutta tietenkään emme voi ennalta poissulkea tätäkään vaihtoehtoa, myöntää Häkämies.

– Kunkin maan vastuulla on oman talouden hoito ja sääntöjen noudattaminen, se ei saisi tässä keskustelussa hämärtyä, Häkämies painottaa.

Suomen osuus voi nousta lähes 10 miljardiin

Suomen osuus nyt kaavaillusta 500 miljardin hätäavusta olisi noin 8,5 miljardia euroa. Millainen summa tämä on Suomelle?

– Se on tietenkin valtava summa. Ensimmäinen kysymys tietysti on se, olisiko tuo summa annettu lainana vai avustuksina. Viime kädessä eduskunta arvioi tuon riskin ja sen perustuslaillisuuden Suomen kannalta. Mutta korostan sitä, että jos ehdot ovat sellaiset, että investoinnit Euroopassa lähtevät elpymään, me tiedetään että se on suomalaisten yritysten ja suomalaisten etu, niin näkökulma muuttuu positiiviseksi.