Suomenlinnan muureihin kätkeytyy japanilainen teehuone, joka on ainoa laatuaan Suomessa – "Olemme täällä piilossa maailman katseilta"

Tyypillinen teehuone sijaitsee puutarhan keskellä, joka on nimeltään roji, joka tarkoittaa paljasta maata tai kasteista polkua. 

– Se on pieni ikivihreä polku, jossa askelmat johdattavat kohti teehuonetta. Pienet teemajat sijaitsevat aina puutarhan perällä, ja koko kokonaisuutta kiertää muuri. Kiotossa, jossa olen pitkään asunut, on paljon teehuoneita, mutta harva tietää, missä ne sijaitsevat. Ne ovat aina piilossa maailman silmiltä, ne ovat kätkössä jossakin. 

Japanissa teehuoneet sijaitsevat yleensä polkupuutarhan perällä, piilossa katseilta.Jani Rolamo

Vaikka Suomenlinnassa ei teepuutarhaa olekaan, toimii matka teehuoneelle silti eräänlaisena kasteisen kivipolun kokemuksena, reittinä toiseen maailmaan, ajattelee japanilaisen teen asiantuntija Yumi Sugano.

– Lautalla matkustaminen ja mantereesta irtautuminen saa unohtamaan siellä olevan todellisuuden, ja täällä teehen keskittyminen toimii japanilaisen puutarhan korvikkeena. 

Teehuoneeseen tullaan hyvin aikein

Suomenlinnan teehuone on nimeltään Tokuyūan, eli hyveiden maja. Se on kuukausittaisia yleisölle avoimia tilaisuuksia lukuun ottamatta ainoastaan teetaiteen opiskelijoiden käytössä. 

Teen opiskeluun liittyy runsaasti tarkkaan määritettyjä käytäntöjä, ja sitä kutsutaankin länsimaissa usein hieman harhaanjohtavasti teeseremoniaksi. Teehuoneessa juodaan matchaa, eli jauhettua vihreää teetä, jonka valmistus vieraiden edessä on tarkka prosessi.

– Tee ja teetaide eli chadō ovat eri asioita. Historiassa teetaide on saanut erilaisia muotoja, ja käytännössä teen valmistaminen ja juominen on sen keskiössä. Teetaide on teen valmistamisen ja tilanteiden opiskelua. Se ei kestä yhtä tai kahta vuotta, vaan se on koko elämän läpi kestävä prosessi, Sugano kertoo. 

Teetaide on toiminut myös diplomatian välineenä. 1500-luvulla samuraipäälliköt kävivät niissä neuvotteluja, ja teehuoneen filosofiaan kuuluu se, että kaikki ovat siellä tasavertaisia. Perinteiseen japanilaiseen teemajaan käydään sisään pienestä luukusta, josta ei voinut viedä miekkaa mukanaan sisään. Teehuoneeseen tultiin aina hyvin aikein.

Sugano toimii Suomessa sushiravintoloitsijana, ja on asunut Suomessa vuosia. Aiemmin häntä ei kiinnostanut teetaide ollenkaan, mutta Suomeen tultuaan hän halusi taas opetella Japanin kulttuuriin liittyviä asioita, ja teen opiskelu liittyi sopivasti hänen kiinnostuksiinsa ruokaan ja juomaan. 

– Tämä toimii myös Japanin kulttuurin uudelleenopiskeluna. Myös teen historia kiinnosti minua – alunperin tee valmistettiin piilossa sermin takana, mutta se on muovautunut historian saatossa tilaisuudeksi, jossa tee valmistetaan vieraiden edessä, ja jokainen liike päästä varpaisiin on tarkkaan harkittu.

Estetiikka ja harmonia

Eväsojan mukaan kätkeytyneisyys liittyy japanilaiseen estetiikkaan enemmänkin.

 – Tällainen karuus ja kätketty kauneus, tai syrjäänvetäytyneisyys on osa japanilaista estetiikkakäsitystä, Eväsoja kuvailee. 

Tilan, puutarhan ja esineiden ulkonäkö, kimonoon pukeutuneet ihmiset ja näiden välinen harmonia ovatkin tilaisuuden keskiössä.

– Teetilaisuus voi parhaimmillaan olla kuin yksityienn taidenäyttely, jossa on kukkien asettelua, kalligrafiaa ja esineet jotka valitaan huolella johonkin teemaan tai ajatukseen liittyen juuri kyseistä tilaisuutta varten.

Teetilaisuus voi perinteisesti kestää yli viisi tuntia, ja sen keskiössä on teehuoneen, teen, siihen valmistukseen liittyvien esineiden, sekä ihmisten estetiikka ja niiden harmonia.Jani Rolamo

Yhteinen sielunmaisema 

Suomenlinnan teehuone on yksi esimerkki suomalaisten kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin, että suomalaisten ja japanilaisten erityisestä suhteesta. Sugano kertoo kuulevansa usein niin suomalaisten kuin japanilaisten suusta, että maat muistuttavat toisiaan. 

– Suomalaisista huokuu tietynlainen oman tilan tuntu, ja he ovat japanilaisten tavoin vaatimattomia. Se jotenkin rauhoittaa, että ei ole pakko aina korostaa itseään kaikessa, ja minusta se on hyvä asia Suomessa. Teetaiteessakin on samanlainen ajatus – ja täällä etäisyyden ja oman tilan tuntu on hyvin japanilaismainen. 

Minna Eväsojan mielestä suomalaisilla ja japanilaisilla on samanlainen sielunmaisema,  ja molemmat pitävät luonnonmukaisuudesta. 

– Myös mieltymys karuun ja vaatimattomaan, ja tällainen syrjäänvetäytyväisys ovat asioita jotka yhdistävät meitä. Suomalainen osaa olla hiljaa tilassa, mitä japanilaiset arvostavat. Sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa on hyvä olla, voi olla myös hiljaa. 

Eväsojan mielestä japanilaiset arvostavat Suomessa paljon luontoa, joka on puhdas ja johon voi kulkea astumalla ovesta ulos.

– Japanissa suurissa kaupungeissa näin ei valitettavasti enää ole. Siellä on maksullisia puutarhoja, mutta se, että voit vain olla ulkona ja luonto on heti kaikkialla saavutettavissa, on aika eksoottista suurissa kaupungeissa asuville japanilaisille.

"Kuin hyvä avioliitto"

Minna Eväsoja on kirjoittanut useita kirjoja Japanin kulttuurista, estetiikasta ja ihmisistä. Hänen uusin teoksensa Sensei. Oppilaana Kiotossa (Gummerus 2023) ilmestyi alkuvuodesta, ja siinä hän kertoo kokemuksistaan väitöskirjatutkijana japanilaisen opettajansa johdolla, joka oli kuin hahmo menneestä maailmasta. Kirja on ollut suosittu, ja siitä on otettu jo toinen painos. 

– Japani on kiinnostanut minusta suomalaisia aina. Joskus kiinnostuksessa on ollut aaltoliikettä, mutta minusta tämä Suomen ja Japanin välinen rakkaussuhde on ollut pitkäaikainen ja kestävä, kuin hyvä avioliitto. Ja se jatkuu edelleen.

Katso videolta MTV Uutisten vierailu Suomenlinnan teehuoneella.

Lue myös: Kirja-arvio: Sensei - menneen maailman kauneudesta

Sata japanilaista osallistui mölkyn MM-kisoihin viikonloppuna, ja ensi vuonna kisat viedään Japaniin – miksi maassa muhii nyt mölkkybuumi?

Tokion kuvernööri haki Helsingistä oppia maailman suurimpaan metropoliin – nämä asiat yhdistävät