Venäjän Karjalassa on parhaillaan käynnissä oikeudenkäynti, jossa Suomea syytetään kansanmurhasta jatkosodan aikana. Sotahistorioitsija arvioi, että kyse on näytösoikeudenkäynnistä.
Sotahistorioitsija Lasse Laaksosen mukaan syytöksellä ei ole perää, koska tapaukset eivät täytä kansanmurhan kriteerejä.
– Kansanmurhan määritelmässä edellytetään massateloituksia sekä massamaisia väestönsiirtoja, nämä kriteerit eivät missään tapauksessa täyty.
Venäjällä on pitkät perinteet näytösoikeudenkäynneistä, joissa oikeuslaitos on päättänyt syytetyn syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tunnetuimpia lumeoikeudenkäyntejä ovat muun muassa Stalinin vainojen aikoina olleet Moskovan oikeudenkäynnit, joissa vuosina 1936–1938, joissa syytettyinä olivat entisiä Neuvostoliiton kommustisen puolueen korkea arvoisia johtajia.
Lue myös: Leo Niemelän elämä päättyi Stalinin vainoihin vuonna 1938
Karjalan oikeudenkäynnit on Laaksosen mukaan näytösoikeudenkäynti.
– Tässäkin voidaan sanoa tulos on ennalta selvä, Laaksonen arvioi.
Oikeudenkäynnissä käytetään todistajina venäläisen historian tutkijoita.
– Minusta se on tieteellisen historian halventamista. Tässä ei yritä selvittää mitään, vaan pyritään ennalta määrittämään Suomen syyllisyys tekoihin.
Vuonna 1940 Suomi valtasi Itä-Karjalan alueita, jossa tehtiin etnistä erottelua, jossa suomensukuiset kansat eroteltiin venäläisperäisestä kansanosasta.
– Sodan viitekehyksessä se oli tavanomaista. Tätä tehtiin, mutta siitä on hyvin pitkä matka minkäänlaiseen etniseen puhdistamiseen, Laaksonen sanoo.
